(Julkaistu Järvenpään kaupungin verkkosivuilla Järvenpäättäjät-blogissa 10.12.2020)
Saamme järvenpääläisinä olla onnellisia siitä, että meillä on toisemme. Täällä nimittäin tuntuu asuvan poikkeuksellisen luovia, toimeliaita ja uudesta innostuvia ihmisiä, mikä tekee kaupungistamme omaleimaisen kulttuurikaupungin.
Saamme nauttia joka vuosi kasvavasta määrästä erilaisia kaupunkitapahtumia. Tarjolla on ainakin teatteria, tanssia, konsertteja, näyttelyitä, sanataidetta, sirkusta ja urheilua pienemmistä tapahtumista useampaankin festivaaliin. Arvostan teitä kaikkia kulttuuritoimijoita. Kiitos, että teette kaupungistamme elämyksellisemmän.
Ensi vuonna Järvenpää täyttää 70 vuotta. Luvassa on upea kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden juhlavuosi. Odotan, niin kuin varmasti me kaikki, tulevaa toiveikkaana ja suurella mielenkiinnolla. Maskien takana kaupunkilaisten kulttuurinnälkä on kasvamassa ehkä ennen näkemättömiin mittoihin. Luulen, että osaamme kuluvan vuoden kokemuksen jälkeen arvostaa hieman uudella tavalla meille tarjoutuvia paikallisia taide- ja kulttuurikokemuksia, sekä niiden tekijöitä.
Tänä syksynä juhlavuoden kunniaksi toteutettu osallistuvan budjetoinnin pilotti teki mielestäni hienosti näkyväksi sen, että järvenpääläiset ovat valtava resurssi, joiden osaamista, ajatuksia ja ideoita voitaisiin hyödyntää kaupunkimme kehittämisessä laajemminkin.
Kaupunkilaisilta saatiin nimittäin 44 toinen toistaan ilahduttavampaa ideaa juhlavuoteen. Tulemme saamaan kaupungin rahoittamana esimerkiksi kirsikkapuita Westermarckin puistoon, uuden Kulttuurijärvi-festivaalin, parannuksia luonto- ja maastopyöräilypolkuihin sekä Rantapuistossa järjestettävän retkeilypäivän ja –yön. Mahtavaa!
On ilo elää todellisessa kulttuurikaupungissa. Järvenpäässä ymmärretään niin ammattimaisesti tuotetun kulttuurin ja taiteen, kuin kaupunkilaisten itsenäisestikin tuotetun kulttuurin merkitys asukkaille sekä koko kaupungin elinvoimalle.
Upealla kulttuuriperinnollämme on kaupungissamme yhä tänäkin päivänä tuntuva positiivinen vaikutuksensa. Järvenpäässä sijaitsevissa taitelijakodeissa Ainolassa, Suvirannassa ja Aholassa sävellettiin suomalaisen musiikin väkevimmät teokset, maalattiin kansan kollektiivinen kuvamuisti sekä kirjoitettiin tavallisten ihmisten arjesta ja kehitettiin suomen kieltä. Ei tällaista kulttuuriperintöä ole missään muualla.
Kaupunkimme rikas kulttuurielämä nyt ja tulevaisuudessa varmistetaan taiteen ja kulttuurin riittävällä rahoituksella, panostamalla lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen, tarjoamalla yhteisiä tiloja kulttuuritoimintaan sekä kehittämällä uutta synnyttävän yhteistyön eri muotoja.
Tiia Lintula
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
