Ryhmäpuheenvuoro: Hyvinvointialuejohtajan viran vakinaisuuden puolesta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui tänään Teams-kokoukseen päättämään hyvinvointialuejohtajan kelpoisuusehdoista. Samalla päätettiin siitä, onko virka määräaikainen vai vakituinen. Vihreä valtuustoryhmä kannatti vakinaista virkaa. Pidin asiasta ryhmäpuheenvuoromme, jonka voit lukea tästä blogitekstistä.

Aluehallituksen esityksenä oli, että virka olisi vakinainen. Perussuomalaiset tekivät muutosesityksen Vasemmiston kannattamana, että virka avattaisiin haettavaksi kahdeksan vuoden määräajaksi.

Asia ratkaistiin äänin 49-20 vakinaisen viran puolesta. Hyvä näin.

Tässä vielä pitämäni Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro:

Meillä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on ilo ja kunnia avata kaikille avoimeen hakuun organisaatiomme huippupesti heti elokuun alussa. Virkavaali on tarkoitus järjestää syyskuun lopussa ja näin uusi johtaja pääsee vielä hyvinvointialuestrategian työstämisen loppumetreille mukaan.

Valittava hyvinvointialuejohtajamme saa johdettavakseen yli 200 000 asukkaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, joita on toteuttamassa noin 4200 työntekijää. Lähitulevaisuudessa on ratkaistavana monia kohtalonkysymyksiä, jotka tiivistyvät kolmeen keskeisimpään:

Miten onnistumme olemaan aito hyvinvointialue samalla kun palveluntarve kasvaa ja taloudelliset sekä henkilöstöresurssit vähenevät?

Miten onnistumme rakentamaan hyvinvointialueestamme halutun työyhteisön, jossa jokainen työntekijä kokee olevansa arvokas?

Miten onnistumme perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiossa niin, että painopiste siirtyy perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluiden osalta varhaisempiin kevyempiin palveluihin ja että tällä painopisteen siirtymisellä on toivottua hyvinvointi- ja talousvaikuttavuutta?

Vihreä valtuustoryhmä tarkastelee tätä rekrytointia ensisijaisesti optimistisin silmin, merkittävänä mahdollisuutena hyvinvointialueellemme. Haluamme luoda sellaisen hyvinvointijaluejohtajan viran, joka innostaa parhaat kyvyt hakemaan tätä tehtävää ja jossa on mahdollista kehittää ja kehittyä pitkäjänteisesti. Siksi kannatamme tämän viran vakinaisuutta. Emme näe mitään perusteita sille, että virka tulisi perustaa määräaikaiseksi.

Tarvitsemme hyvinvointialuejohtajaksemme innostavan ja innostuneen sote-palveluiden kehittäjän, jolla on sekä vahva visio tulevasta, että hyvä ymmärrys kansallisesta nykytilanteesta. Hän toimii luontevasti verkostoissa ja rakentaa aktiivisesti alueemme parasta edistäviä suhteita eri toimijoiden kanssa.

Hyvinvointialueemme ansaitsee johtajakseen parhaan mahdollisen osaajan, joka siivittää sote-integraation edelläkävijäorganisaatiomme kohti toiminnallisia sekä taloudellisia kestävyys- ja vaikuttavuustavoitteita – sekä niiden yli.

Etsimme uskottavaa johtajaa, johon hyvinvointialueemme työntekijät sekä me luottamushenkilöt voimme luottaa. Uskottavuus hankitaan vahvalla osaamisella, luottamus ansaitaan kohtaamisissa.

Haluamme uudistajan, joka jatkaa jo alulle saatuja hyviä toimintamalleja, mutta jolla on myös kyky ravistella jämähtyneisyyttä. Johtajan, joka tuo notkeutta kankeuteen ja auringonvaloa ankeuteen.

**********************

Rekrytoidessa tulee olla optimismin lisäksi toki myös realisti ja varautua mahdollisiin ongelmiin. Suurin huoli rekrytoidessa liittyy tietenkin siihen, että jos jostain syystä tulisimmekin, seikkaperäisestä rekrytointiprosessistamme huolimatta, valinneeksi johtajaksemme henkilön, joka ei suoriudu odotetulla tavalla tehtävässään.

Jotkut tarjoavat tähän lääkkeeksi viran määräaikaisuutta. Että olisi vuosien päästä jokin varma ajankohta, jolloin huonoksi koetusta johtajasta päästäisiin viimeistään eroon.

Määräaikaisuuden ajatellaan myös motivoivan johtajaa tekemään parhaansa jatkuvasti, jotta tulisi valituksi myös mahdolliselle optiokaudelle.

Ryhmämme kummeksuu tällaisia argumentteja.

Hyvinvointialuejohtajan kanssa, oli virka sitten vakinainen tai määräaikainen, tullaan tekemään johtajasopimus. Kuntaliiton suosituksessa johtajasopimuksessa voidaan sopia menettelytavoista, joilla hyvinvointialuejohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan ilman, että joudutaan turvautumaan hyvinvointialuelain 47 §:ssä tarkoitettuun erottamismenettelyyn.

Luen teille seuraavaksi hyvinvointialuelain pykälän 47 ja siinä todetaan seuraavaa:

”Johtajan irtisanominen tai siirtäminen muihin tehtäviin

Aluevaltuusto voi irtisanoa hyvinvointialuejohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt aluevaltuuston luottamuksen.

Asia tulee vireille aluehallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa johtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

Irtisanomisen tai muihin tehtäviin siirtämisen edellytyksenä on, että sitä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Päätös voidaan panna heti täytäntöön. Samalla johtaja voidaan vapauttaa tehtäviensä hoidosta.”

Johtajasopimuksessa voidaan siis sopia menettelytavoista, ettei näin nöyryyttävään, lain suomaan erottamisprosessiin tarvitse mennä. Käytännössä katsoen nämä johtajasopimukseen kirjattavat menettelytavat tilanteessa, jossa johtaja ei nauti aluevaltuuston luottamusta, ovat tarjota hänelle mahdollisuus irtisanoutua vapaaehtoisesti ilman muita ehtoja ja maksaa samalla sovittu erokorvaus. Kiitos ja näkemiin.

Ryhmämme näkemyksen mukaan määräaikaisuus ei siis toimi argumenttina johtajasta tarvittaessa eroon pääsemiselle. Miksi odotella kuusi tai kahdeksan vuotta kun meillä on epäluottamuksen johdosta tehtävälle irtisanomiselle takaporttina aina hyvinvointilaki ja etuovena johtajasopimus.

Ja vielä mitä tulee johtajana parhaansa tekemiseen. Ryhmämme uskoo, että tämän tason johtamistehtävään hakeutuvat ja tulevat valituiksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat tehdä parhaansa riippumatta siitä, onko virka vakinainen vai määräaikainen.

*********************

Tämän johtajaviran määräaikaisuutta on perusteltu myös sillä, että eri aikoina voimme tarvita vähän erilaista johtamisosaamista, sekä sillä, että jotkin, esimerkiksi ministeriöidenkin ylimmät johtamistehtävät ovat määräaikaisia. On myös tosiasia, että eri hyvinvointialueilla on päädytty tässä kysymysessä eri ratkaisuihin. Avoinna on ollut sekä määräaikaisia, että vakinaisia hyvinvointialuejohtajan virkoja.

Ryhmämme näkee hyvinvointialueen johtamisen tehtävän aivan omanlaisenaan, aivan erityistä osaamista edellyttävänä, moniuloitteisena sekä dynaamisena johtamistehtävänä, emmekä heti keksi vertaista johtamistehtävää julkisorganisaatioistamme.

Me uskomme johtajan itsensä haluun ja kykyyn kehittyä tehtävänsä mukana sekä koko tiimin osaamisen merkitykseen kokonaisonnistumisessa. Maailmaa muuttuu jatkossakin, se on varma. Muuttuvassa maailmassa pärjää kun on herkkyyttä nähdä muutos ja halu kehittyä sen mukana. Muutoksessa myös rakentavalla pysyvyydellä on arvoa.

Sote-uudistusta on synnytetty ainakin vuodesta 2005 lähtien. Ja jo heti vuodesta 2023 lähtien sote-palvelut pelastuspalveluita unohtamatta järjestetään valtiorahoitteisesti hyvinvointialueiden toimesta. Jos pelkän hallinnollisen muutoksen tekeminen vei 18 vuotta, pistää kyllä miettimään, että kauanko aidossa toiminnallisessa uudistumisessa sitten mahtaakaan kestää.

Me täällä Keski-Uudellamaalla olemme Keusoten ansiosta muita hyvinvointialueita noin kolme vuotta edellä toiminnallisen uudistumisen osalta. Mutta vielä ei ole lähellekään valmista. Uudistustyötä kyllä riittää tuleviksikin vuosiksi.

Avataan hakuun siis maamme houkuttelevin hyvinvointialuejohtajan virka, jossa johtajalla on työrauha johtaa ja kehittää toimintaa pitkänäköisesti. Tämä onnistuu, kun hyvinvointialuejohtajan virka perustetaan vakinaiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *