Yritin pitää allaolevan puheenvuoroni kokonaisuudessaan valtuuston kokouksessa, mutta valtuuston puheenjohtaja katsoi, etten pysynyt puheenvuorossani pykälän asiassa. Olen tästä hänen kanssaan eri mieltä. Avaan siihen liittyviä tuntojani toisessa blogitekstissäni.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä kaikki kokousta seuraavat
Vihreä valtuustoryhmämme on itseasiassa samaa mieltä siitä valtuutettu Taavitsaisen kanssa, että 20 000 euroa kuulostaa aika kovalta summalta konsulttiselvitykselle siitä, että meidän tekemään valtuustoaloitteeseen voidaan antaa ylipäätänsä jonkinlainen vastaus.
Emme tarvitse niin kallista vastausta meidän valtuustoaloitteellemme, mutta me tarvisemme kyllä edelleen nykyistä kunnianhimoisempi hiilineutraaliustavoitte Järvenpäälle. Odotamme aloitteeseemme virkakunnan omana työnä tehtävää perusteltua vastausta, jonka pohjalta voimme arvioida jatkotoimenpiteiden tarpeellisuuden.
Vihreä valtuustoryhmä jätti viime joulukuussa valtuustoaloitteen Järvenpään hiilineutraaliustavoitteen aikaistamisesta vuodesta 2035 vuoteen 2028. Keskeiset perustelut tälle olivat, että kansallisesti sekä energiantuotannon päästöjen väheneminen, että vähäpäästöisyyttä tukeva teknologinen kehitys ovatkin toteutuneet ennakoitua nopeammin. Teknologiset ratkaisut päästöjen selkeään vähentämiseen ovat jo olemassa.
Vuonna 2019 hyväksytyn Resurssiviisas Järvenpää -tiekartan laatimisen yhteydessä selvitettiin, millaisia päästövähennyksiä hiilineutraaliustavoitteen asettaminen vuodelle 2035 Järvenpäässä vaatii. Skenaarioselvityksen laati Benviroc Oy, joka laatii myös vuosittain kuntakohtaisen laskennan päästöjen kehityksestä (CO2-raportti). Muutaman vuoden takaisen skenaariolaskelman mukaan Järvenpään on mahdollista saavuttaa aiemmin vuodelle 2035 asetettu tavoite, mikäli silloiset oletukset kansallisista kehitystrendeistä ja toimenpiteistä pitävät paikkansa sekä kaikki Resurssiviisas Järvenpää -tiekarttaan kirjatut toimenpiteet toteutuvat täysimääräisesti ja lisäksi saavutetaan tarvittava päästövähennys, joka vastaa 22 tuhatta tonnia hiilidioksipäästöinä sekä toteutetaan tarvittavat toimet jäljelle jäävien päästöjen kompensoimiseksi mm. hiilinielujen muodossa.
Esitimme valtuustoaloitteessamme myös, että Järvenpään alueella olevat metsät otetaan laskentaan mukaan vähentämään kompensaation tarvetta.
Tilanne on siis se, että useat kansallisesti käytettävistä päästölaskennan lähtöarvoista ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, ennakoituakin vähäpäästöisemmäksi viime vuosien aikana. Kaupunkimme hiilidioksidipäästöt ovat siis laskemassa ennakoitua nopeammin johtuen suurelta osin valtakunnallisesta hyvästästä kehityksestä, ja joiltakin osin myös kaupungissamme otettuihin kehitysaskeliin.
On siis erittäin todennäköistä, että kaupunki tulee saavuttamaan hiilineutraaliuden jo ennen vuotta 2035. Tämän vuoksi aiemmin asetettua hiilineutraaliustavoitetta ei voida enää kutsua tavoitteeksi.
Huomioita kehityksestä:
-Tilastokeskuksen energiantuotantotilastojen mukaan sähkön tuotannon ominaispäästö on jo laskenut vuodesta 2016 vuoteen 2020 40 %
-Jätehuollon päästöt tulevat laskemaan lajitteluvelvoitteiden laajentuessa; entistä suurempi osuus biojätteestä erilliskerätään, muovin erilliskeräys lisääntyy, ja kiertotalousvaatimukset edistävät esim. rakennusjätteiden hyötykäyttöä
-Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskipäästöt ovat alkaneet laskea vuoden 2019 jälkeen aiempaa nopeammin, ja fossiilisten polttoaineiden kustannusnousun voidaan olettaa entisestään kiihdyttävän tätä kehitystä
Useat toimijat ovatkin tarkistaneet omia hiilineutraaliustavoittaan tiukemmiksi. Muun muassa Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti viime joulukuussa aikaistaa tavoitetta koko Uudenmaan alueella vuodesta 2035 vuoteen 2030. Myös Helsinki kiristi tavoitettaan viime syksynä vastaavasti. Sekä Espoo, että Vantaa aikovat olla hiilineutraaleita vuonna 2030. Vielä kunnianhimoisempia tavoitteita ovat asettaneet mm. Turku 2029 sekä Lahti ja Joensuu jopa 2025.
Järvenpään hiilineutraaliustavoite ei palvele pelkästään ilmastonmuutoksen ehkäisyä. Ilmastotyössä, luontokadon pysäyttämisessä, jätteettömyys- ja kiertotaloustavoitteissa sekä niihin siivittävissä resurssiviisaustoimenpiteissä – on kaikissa isossa kuvassa kyse vihreästä siirtymästä. Kansainvälisen turvallisuusjärjestyksen järkyttyä fossiilisista polttoaineista pyritään luopumaan koko Euroopassa ennennäkemättömällä vauhdilla.
Toimiessamme resurssiviisaasti kaikkien näiden tärkeiden päämäärien saavuttamiseksi joudumme ilman muuta investoimaan suunnitteluun ja toteutukseen niin työaikaa kuin rahaakin. Lopulta tehdyt panostukset tuottavat kaupungillemme rahallista säästöä esimerkiksi pienentyneinä energiakustannuksina, yhä puhtaampana ja monimuotoisempana luontoa, uusina yrityksinä, innovaatioina ja työpaikkoina sekä globaalisti tarkasteltuna vakaampana ilmastona.
Vihreä valtuustoryhmä olettaa ja odottaa, että kaupungissamme tehtävä ilmastotyö ja kaikki muukin resurssiviisaustyö on luonteeltaan jatkuvaa ja kunnianhimoista. Kerran tehtyjä toimenpiteitä ja tavoitteita tulee tarkastella tilanteen ja teknologian kehittyessä systemaattisesti ja etsiä keinoja kirittää tekemistä.
Tekemistä ohjaa parhaiten selkeät tavoitteet ja siksi valtuustoryhmämme koki tärkeäksi esittää kaupunkimme hiilineutraaliustavoitteen aikaistamista. Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti esitettyyn 20 000€:n konsulttikustannukseen aloitteeseen vastaamiseksi.
Kysyimme kaupunkikehityksestä tarkempaa selvitystä esitetylle kululle. Meille vastattiin, että esitetyssä summassa on huomioitu paitsi tavoitteenasettelun uudelleenarviointi valtuustoaloitteen pohjalta, myös toimenpidekokonaisuuksien ja vaikutusten arvioinnin uudelleen tarkastelua.
Ryhmämme ymmärryksen mukaan esitetty hintalappu on perusteettomasti osoitettu liittymään vain valtuustoaloitteeseemme vastaamiseen, sillä toimepidekokonaisuuksia ja vaikutusten arviointeja tulee tehdä joka tapauksessa.
Tämän asian äärellä olemme myös valtuustoaloitteiden käsittelyyn liittyvän periaatteellisen keskustelun äärellä. Olemme poliittisten ryhmien toimesta keskustelleet viime aikoina asiasta ja päättäneet yhteisesti, että vain valtuustoaloitteet, jotka saavat vähintään 13 allekirjoitusta, laitetaan kaupunginhallituksen toimesta virkavalmisteluun vastattavaksi.
On näemmä syytä terävöittää käytäntöä myös virkakunnan vastaamisen osalta. Ei voi olla niin, että pelkkä valtuustoaloitteeseen vastaaminen maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Aloitteisiin voidaan vastata virkakunnan oman parhaan arvion mukaan aloitteen toteutumiseksi vaadittavista toimenpiteistä ja niihin liittyvistä kustannuksista. Ja tämän jälkeen voimme perustellummin arvioida valtuustoaloitteen tavoitteen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta.
Jättämämme aloitteen Järvenpään hiilineutraaliustavoitteen aikaistamiseksi allekirjoitti 13 valtuutettua.
Kiitos.
