Mielipidekirjoitukseni Keski-Uusimaa -lehdessä ti 17.12.2024, joka on vastine Lassi Markkasen mielipidekirjoitukseen (K-U 14.12.) otsikolla ”täydennysrakentaminen tuhoaa Kyrölän”.
Lassi Markkanen kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (K-U 14.12.) täydennysrakentamisen tuhoavan Kyrölän. Haluan kommentoida ja korjata tiettyjä Markkasen esittämiä väitteitä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ma 9.12. kokouksessaan Kyrölässä sijaitsevan Stenbackan ja Tanhumäentien asemakaavamuutoksen. Kaavassa suojeltiin alueen asukkaille ja yhteisöille tärkeä Seppäläntalo, jonka ympärille jäävä pihapiiri säilytetään nykyisenkaltaisena, osin luonnonmukaisessa tilassa. Lisäksi kaavassa mahdollistetaan pientaloasumista kahteen paikkaan: Seppäläntalon tontin jatkeelle, jonka aiempi kaavamerkintä oli puistoalue sekä radanvarteen pysäköintialueelle ja sen vieressä olevalle metsittyneelle alueelle, jonka aiempi kaavamerkintä oli liityntäpysäköintialue ja Kotikujan kulmauksen osalta puistoa.
Kaavaa on valmisteltu vuoden 2022 alusta lähtien, eli lähes kolme vuotta. Ensimmäisen luonnosvaiheen jälkeen saadun palautteen myötä nyt hyväksyttyyn kaavaan oli tehty mm. rakennusalaa vähentäviä muutoksia ja radan varren sekä Seppälän talon ympäristön säilytettävä puusto on osoitettu asemakaavakartassa.
Kaavaa on käsitelty tänä vuonna kahdesti kaupunkikehityslautakunnassa sekä kerran kaupunginhallituksessa. Asia on edennyt yksimielisesti aina valtuustoon saakka. Valtuustossa kaavaan tehtiin sen hylkäävä muutosesitys. Tieto tästä saavutti valtuutetut valtuustopäivän aamuna.
Nyt hyväksyttyyn kaavaan oli saatu viisi lausuntoa ja seitsemän muistutusta, joiden pohjalta kaavaan tehtiin vielä tarkistuksia. Alueen asukkaita huolestutti mm. melu, tärinä, lisääntyvä liikenne, viheralueiden väheneminen sekä hulevedet.
Myös Markkanen ilmaisee kirjoituksessaan huolensa alueen hulevesien hallinnasta. Hän kirjoittaa, että kaavamuutoksesta päätettiin ilman edellytystä hulevesiverkoston rakentamisesta ja että valtuutetut olisivat jättäneet kaikki asiantuntijoiden varoitukset huomiotta. Ihmettelen näitä näkemyksiä.
Kaavaselostusta tarkasti lukemalla käy ilmi, että alueella kyllä rakennetaan parhaillaan hulevesiverkostoa, joka tulee parantamaan myös nyt hyväksytyn kaavamuutosalueen hulevesien hallintaa.
Rakennettavia tontteja koskee kaavamääräys, jonka mukaan korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon, ja rakennusluvan yhteydessä on esitettävä tonttikohtainen hulevesien hallintasuunnitelma.
Asemakaavassa ja rakentamistapaohjeessa ohjataan säilyttämään olemassa olevaa puustoa tonteilla. Asemakaavan rakennusalamerkinnät mahdollistavat istutukset tonteilla mm. Tanhumäentien varressa.
Vihreänä kaupunginvaltuutettuna luontoarvot ovat minulle tärkeitä. En kuitenkaan tunnista nyt asumisen mahdollistavien alueiden nykytilaa niin merkittävinä virkistysalueina kuin esimerkiksi Tempakanmäki.
Valtuuston hyväksymän yleiskaavan mukaisesti kestävästi kasvava Järvenpää pyrkii tiivistymään asemanseuduilla. Siellä missä tiivistysrakentaminen on mahdollista, se on myös resurssiviisasta kun olemassaolevaa infraa voidaan hyödyntää ja luontoalueita säilyttää toisaalla. Kun asuminen saadaan hyvien kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien varrelle ja olemassa olevien palveluiden äärelle, mahdollistaa se kestävämmän arjen asukkaille. Tärkeää on myös rakentaa niin, että viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota.
Mielipidekirjoituksensa lopuksi Markkanen kirjoittaa, että seuraavaksi Kyrölästä katoaa Tempakanmäki metsineen. Huoli pois kyröläläiset: kukkula metsineen ei katoa. Alue on pyhitetty yleiskaavassa lähipuistoksi. Mutta tarkkana tulee olla sen suhteen, miten kukkulan juurelle rakentuvat talot suunnitellaan sijoittuviksi.
Tiia Lintula, kyröläläinen kaupunginvaltuutettu (vihr.)
