Kokoustimme tänään torstaina 24.11. vuoden toiseksi viimeisen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksen. Listalla oli monenlaista, mutta kutkuttavimmat niistä olivat kahden palvelujohtajan rekrytointi sekä investointisuunnitelma.
Valitsimme johtajat itseasiassa kolmeen palvelujohtajan virkaan, mutta yksi viroista, eli terveyspalveluiden ja sairaanhoidon palvelualueen palvelujohtaja täytettiin liikkeenluovutuksella siirtyvällä palvelualueen nykyisellä johtajalla. Hän on siis Susanna Pitkänen.
Kaksi muuta palvelujohtajan virkaa, eli ikäihmisten ja vammaisten palvelualueen (IKVA), sekä aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut (MIELA), täytettiin eläköitymisten johdosta avoimella haulla. On muuten aivan uskomattoman pitkä palvelujohtajatitteli toi MIELA avattuna.
Pitkän ja perusteellisen rekryprosessin jälkeen IKVA:n palvelujohtajaksi valittiin suljetulla lippuäänestyksellä Mari Patronen. Hän työskentelee Tampereen kaupungilla palvelujohtajana ikäihmisten palveluryhmässä. Patrosen varalle valittiin yksimielisesti Pia Nurme, joka toimii osakkaana sekä toimitusjohtajana Kotihoito Wallaton oy:ssä.
MIELA:n palvelujohtajaksi valittiin yksimielisesti toisen kärkihakijan vetäydyttyä viime metreillä hakuprosessista Sirkku Pekkarinen-Keto. Hän tulee Kirkkonummen vs. perusturvajohtajan tehtävästä meille. Pekkarinen-Ketolle ei valittu varahenkilöä.
Investointisuunnitelman käsittelyssä äänestettiin vasemmiston Olli Savelan tekemästä muutosesityksestä. Suunnitelmassa oli arvioitu, että toimitiloja karsimalla voitaisiin tulevina viitenä vuotena säästää reilu kolme miljoonaa euroa. Koska palveluverkosta ei ole vielä tehty päätöstä, tämä on puhdas arvio säästöpotentiaalista. Ei missään nimessä päätös tehdä niin tai näin.
Savela esitti, että nämä euromääräiset arviot toimipisteverkoston karsimisesta tulisi poistaa investointisuunnitealmasta, sillä toimipisteverkosta päätetään myöhemmin, joten mahdolliset säästöt eivät ole vielä tiedossa. Asiasta äänestettiin ja Savelan esitys tuli valtuuston päätökseksi.
Ymmärrän toisaalta tämän ajattelun logiikkaa, mutta yhtä lailla ymmärrän sen, että tämä investointisuunnitelma on luonteeltaan arvio niin investointimenojen, kuin vaikkapa näiden toimitiloista karsimisten johdosta syntyvien säästöjen osalta. Kaikki hankintapäätökset ja mahdolliset muutokset toimipisteverkkoon tullaan arvioimaan ja päättämään hyvästä valmistelusta ja esittelystä aikanaan vielä erikseen.
Huoli lähipalveluista nousi puhujan pöntöstä. Itse tuppaan ajattelemaan, että lähipalvelut voidaan tuottaa innovatiivisemminkin kuin säilyttämällä tietyt, totutut rakennukset. Näitä ketteriä, alueen asukkaita palvelevia ratkaisuja etsitään koko ajan. Tilojen käytön hybridimallit, liikkuvat palvelut sekä digipalvelut tulevat mieleen ensimmäisinä.
Mutta näihin asioihin tulemme vielä palaamaan tuonnempana. Henkilökohtainen toiveeni on, että mitäs jos vaikka vasta eduskuntavaalien jälkeen.
Investointisuunnitelmassa varsinaiset investoinnit ovat lähinnä ICT-investointeja. Investointeja vastaaviksi sopimuksiksi katsotaan myös mm. uudet vuokrasopimukset, leasingsopparit ja muut. Merkittävin tällainen sopimus on Tuusulan uuden sote-keskuksen vuokrasopimus.
Jätimme vielä lopuksi vihreän valtuustoryhmän voimin laatimani valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin saamisesta alueellemme. Selvitystä kannatti laskujeni mukaan 21 valtuutettua. Aloitteemme voit lukea tämän viestin lopusta. Siitä selviää, että mistä oikein on kyse.
Myös SDP jätti valtuustoaloitteen liittyen päätösten ennakkovaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA) saamista osaksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen päätösten valmisteluprosessia. Kannatettava aloite sekin!
Seuraavaan ja vuoden viimeiseen aluevaltuustoon kokoonnumme Sibeliuksen päivänä torstaina 8.12. Silloin onkin menoa ja meininkiä kun tarkoituksena on hyväksyä ainakin hyvinvointialueemme strategia ja palvelustrategia sekä tietenkin talousarvio. Näillä näkymin olemme valmistautumassa noin 65 miljoonaa alijäämäiseen budjettiin ensi vuoden osalta. Mutta avaanpa tätä kuviota sitten toisella kertaa.
Aluevaltuustoterkuin, Tiia Lintula
Valtuustoaloite 24.11.2022 Mielenterveysambulanssi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Vain puolet mielenterveyden häiriöitä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.
Sen lisäksi, että mielenterveysongelmat ovat yleisiä, aiheuttavat ne inhmillistä kärsimystä ja haittaavat merkittävästi sairastuneen toimintakykyä. Mielenterveysongelmat voivat olla myös hengenvaarallisia. Hoitoon pääsy akuutissa tilanteessa on pahimmillaan hankalaa, eikä nykymalli palvele esimerkiksi psykoosipotilaan avun saamista parhaalla mahdollisella tavalla.
Mielenterveysongelmat ovat valtakunnallisesti kasvussa. Pirkanmaalla kokeillaan parhaillaan, auttaisiko mielenterveysambulanssi kasvavien mielenterveysongelmien hoidossa. Pirkamaan pelastuslaitos ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin TAYS Ensihoitokeskus ovat yhteistyössä käynnistäneet ympärivuorokautisen psykiatrisen ensihoitoyksikön toiminnan. Vastaavaa mielenterveysambulanssipalvelua kokeiltiin jo lyhyesti viime keväänä ja sille nähtiin tarvetta. Nyt kokeilu kestää puoli vuotta.
Mielenterveysambulanssi on liikkuva mielenterveyspalvelu ja näyttää ulospäin samalta kuin tavallinen ambulanssi. Henkilökunta ambulanssin sisällä on kuitenkin koulutettu mielenterveysongelmien hoitoon.
Tyypillisesti mielenterveysambulanssille osoitetut tapaukset ovat yleistä ahdistusoireilua, mutta usein myös akuutissa psykoosissa olevia osastohoitoa vaativia potilaita sekä akuutteja itsemurhauhkia. Palvelun etuja ovat mm. se, että potilaan voinnin arvio voidaan tehdä ammattilaisten toimesta paikan päällä, potilaalle voidaan antaa keskusteluapua sekä tarvitttaessa ohjata hänet psykatriseen hoitoon tai kolmannen sektorin palveluihin. Mielenterveysambulanssi voi myös madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä.
Turussa saatiin hyviä tuloksia, kun siellä pilotoitiin lasten mielenterveysambulanssia kymmenisen vuotta sitten. Hankkeella saatiin säästöjä, ja lastensuojelun kustannukset vähenivät. Myös Norjassa ja Ruotsissa on saatu hyviä tuloksia psykiatrisen ambulanssitoiminnan myötä. Tukholman psykiatrisen ambulanssin toiminnan alettua havaittiin mm. psykiatrisen akuuttihoidon laadun paranemista kentällä sekä poliisin ja tavallisten ambulanssien työkuormituksen laskua.
Mielenterveysambulanssia tulisi kokeilla myös Keski-Uudellamaalla yhteistyössä HUS:n kanssa. Kyseessä on perusterveydenhuollon, pelastuspalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon yhteinen intressi. Mielenterveysambulanssi tarjoaisi apua akuutteihin mielenterveysongelmiin, itsetuhoisuuteen ja tilanteisiin, joissa potilas itse tai hänen läheisensä ovat vaarassa. Toiminnalla voidaan myös ehkäistä päivystystapausten ruuhkautumista sekä vähentää muiden ensihoitoyksiköiden ja poliisin tehtäviä.
Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue selvittää mielenterveysambulanssin käyttöönottoa, on aktiivinen asiassa HUS:n suuntaan ja toteuttaa pilottikokeilun esimerkiksi yhdessä HUS:n ja/tai muiden hyvinvointialueiden kanssa.
