Kokoomusvaltuutettu Henri Kontkin omisti kokonaisen kolumnin “Voiko koulun kellari olla yli 16 miljoonan euron arvoinen?” (K-U 12.5.) kommentoidakseen omaa kolumniani “Purkuhupaisaa politikointia” (K-U 9.5.) liittyen Järvenpään Yhteiskoulun toisen vaiheen uusimpiin käänteisiin. Koen velvollisuudekseni tehdä pari oikaisua Kontkinin esittämiin seikkoihin.
1. Tarkennus Kontkinin kolumnin otsikossa olleeseen hintalappuun
Kansakoulunkadun rakennuksen peruskorjauksen kustannusarvio näyttää tällä hetkellä olevan noin 15, eikä yli 16 miljoonaa euroa, jos toteutus aloitetaan pikimmiten. Valtuutettu Kontkinia voi myös ehkä huojentaa tieto siitä, että tällä summalla ei suinkaan remontoida kellaria, vaan koko rakennus.
Hankkeen kustannustaso, noin 3200 €/bt-m2, on samalla tasolla muissa kaupungeissa toteutettujen vastaavan tyyppisten peruskorjausten kanssa. Se on myös neliöhinnaltaan edullisempi kuin jo rakennetun JYKin uudisrakennuksen sekä toisessa vaiheessa toteutettavan Nopan neliöhinta.
2. Oikaisu väitteseen siitä, ettei rakennuksesta saada peruskorjauksenkaan jälkeen esteetöntä
Kontkin väittää kolumnissaan virheellisesti, ettei rakennuksesta oltaisi saamassa korjauksenkaan jälkeen esteetöntä. Ei kai nykyään saa edes rakentaa mitään esteetöntä? Joka tapauksessa hankesuunnitelmassa on asetettu vaatimukseksi esteetön rakennus ja se on huomioitu suunnittelussa. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen nivelkohtaan toteutetaan läpikuljettava hissi. Luonnollisesti sisäänkäynnit saavat määräysten mukaiset luiskat.
Myös kokoomuslainen valtuuston puheenjohtaja Petri Graeffe kommentoi Kansakoulunkadun remonttia kolumnissaan “Iloitsen Mankalan koulun puolesta” (K-U 9.3.) Pari oikaisua tähänkin.
3. Oikaisu väitteeseen siitä, että kellarikerros lainehtii vettä
Jostain syystä Graeffe väittää kolumnissaan, että Kansakoulunkadun kellarikerros lainehtii pohjavettä. Viranhaltijoilta saamani selvityksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Ehkä Graeffe yritti sanoa, että rakennuksen liikuntasalin siiven pohjakerros on matalammalla kuin luokkatilasiiven pohjakerros. Matalammallakin puolella pohjavesi on kuitenkin usean seurantavuoden ajan ollut vähintään 0,6 metriä alempana lattiapinnasta.
4. Oikaisu väitteeseen siitä, että Kansakoulunkadun rakennus on poissa käytöstä
Graeffe toteaa kolumnissaan myös, että Kansakoulunkadun rakennus on poissa käytöstä. Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Rakennuksen tiloja käytetään yhä osittain. Rakennus ei esimerkiksi ole käyttökiellossa, niin kuin parhaillaan purettavana oleva Urheilukadun rakennus. Sitten vielä kommentti molemmille kolumnisteille liittyen hankkeen väitettyyn korkeaan riskipitoisuuteen.
Rakentamiseen liittyy aina riskejä suunnitellun lopputuloksen osalta. Kansakoulunkadun rakennuksen peruskorjausta suunniteltaessa on tehty laajasti erilaisia tutkimuksia. Korjauslaajuutta ja toimenpiteitä on käyty huolellisesti läpi ammattitaitoisten suunnittelijoiden toimesta, mukaanlukien tervetalokoordinaattori. Yhteenveto on, että rakennus on turvalliseksi korjattavissa. Suunnittelua onkin tehty poliitikkojen siunauksella lähes kaksi vuotta ja rahaa suunnitteluun on mennyt 1,1 miljoonaa euroa.
Kontkinille haluan vielä lopuksi todeta, että talouden todellisuus ei ole mikään irrallinen numeerinen todellisuus, joka ajaa kaiken muun arvioinnin yli. Tässä on kyse suojellusta rakennuksesta, joka on osa pitkään valmisteltua kouluhanketta. Erilaisia vaihtoehtoja on punnittu jo vuosia opetuksen ja kasvatuksen tarpeiden lisäksi myös kulttuurihistorialliset arvot sekä taloudellisuus huomioiden.
Tiia Lintula, vihreän valtuustoryhmän pj
