Arvoisat järvenpääläiset, puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt sekä muut juhlavaltuuston kokousta seuraavat.
Tuon teille Vihreän valtuustoryhmän juhlatervehdyksen 70-vuotiaalle Järvenpäälle. Rakkaalle kotikaupungillemme.
Paljon onnea Järvenpää! Sekä paljon onnea kaikki järvenpääläiset! Meillä on monella tavalla mahtava kaupunki, jossa elää merkityksellistä elämää.
Kun puhumme Järvenpäästä, puhumme luontevasti kaupunkimme kasvusta, kehityksestä ja kulttuuristakin. Ehkä vähän vähemmän kuulemme puhetta kaupunkimme luonnosta. Luontoakin meillä kompaktiin kokoomme mahtuu ihan mukavasti.
Tässä juhlatervehdyksessä Vihreä valtuustoryhmä haluaa kiittää lähimetsistämme, pienvesistämme sekä suojelukohteistamme Lemmenlaakson lehdosta, Ketosukkulakoin suojelualueesta, Tuusulanjärven tervaleppäkorvista ja lintuvesistä sekä aivan erityisesti koko Tuusulanjärvestä.
Järvestä, joka oli täällä ennen meitä ja jonka pohjoispäässä sijaitseminen on antanut nimen kaupungillemme. Järvestä, josta on meille paljon iloa, mutta johon liittyy myös huolta.
Tuusulanjärvi tekee meistä järvenrantakaupungin. Se on Uudenmaan maakuntajärvi ja kiistatta yksi kaupunkimme keskeisimmistä vetovoimatekijöistä.
Tuusulanjärvi on merkittävä lintujärvi sekä ikkuna suomalaiseen sielunmaisemaan. Se on inspiroinut kansallisen kulttuuriperintömme syntymistä ja kutsuu ihmisiä yhä edelleen luokseen innostumaan ja virkistäytymään kaikkina vuodenaikoina.
Kuten kaikki hyvin tiedämme, ihmisen toiminnan johdosta Tuusulanjärvi ei kuitenkaan ole voinut hyvin vuosikymmeniin. Jo 1930-luvun alussa Järnefelt huomasi veden värin muuttuneen vihertäväksi levätuotannon lisääntymisen johdosta.
Järven kunto huononi seuraavina vuosikymmeninä. Ensimmäiset kunnostustoimet aloitettiin 70-luvulla kalakuolemien sekä suurten sinilevämäärien herättäminä. 90-luvun lopussa sinilevämäärät jälleen pahenivat ja syntyi tuusulalaisten ja järvenpääläisten kuntalaisten perustama Pro Tuusulanjärvi –kansalaisliike.
Liike yhdisti kaikki järven tilasta huolestuneet tahot asukkaista yhdistyksiin ja elinkeinoelämän, taiteen ja kulttuurin toimijoista yhteiskunnallisiin vaikuttajiin sekä paikallismediaan. Lyhyessä ajassa kerättiin adressiin lähes 9000 nimeä järven pelastamiseksi. Tämän johdosta Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki päättivät aloittaa järven tehokunnostuksen. Myös valtio saatiin mukaan hankkeeseen.
Pro Tuusulanjärvi –kansanliike on väkevä tarina siitä, että tällä alueella ollaan valmiita toimimaan yhdessä tärkeiksi koettujen päämäärien hyväksi. Tuusulanjärven pelastaminen muistuttaa meitä myös siitä, että viheliäisten haasteiden ratkominen edellyttää eri toimijoiden rajat ylittävää yhteistyötä.
Pitkään jatkuneista kunnostustoimista huolimatta Tuusulanjärvi ei voi vieläkään hyvin. Viime kesänä saimme todistaa jälleen sakeita sinileväesiintymiä.
Kolme vuotta sitten järven ekologinen tilaluokka parani välttävästä tyydyttäväksi. Näillä näkymin kunnostustyöt jatkuvat ainakin vuoteen 2027, jolloin järven tilan odotetaan olevan hyvällä tasolla. Ilmastonmuutos uhkaa tavoitteen saavuttamista, sillä sateet ja leudot talvet lisäävät ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueelta. Tuusulanjärvi ja sen kunnostaminen tarvitsevatkin jatkuvaa huomiotamme sekä toimia tilanteen parantamiseksi.
Luonto ja Tuusulanjärvi ovat tärkeitä järvenpääläisille. Luonnolla on kiistattomia hyvinvointivaikutuksia ihmisille. Turvaamalla luontomme monimuotoisuutta ja hyvinvointia, edistämme asukkaidemme hyvinvointia. Luontomme suojeleminen on tärkeää myös luonnon itsensä vuoksi.
Toivottavasti voimme juhlia 80-vuotiasta Järvenpäätä, jossa sekä asukkaat, että Tuusulanjärvi voivat hyvin.
Yhteiskuntamme sivistyksen mitta on se, miten kohtelemme heikko-osaisia ja luontoamme.
