Olemme perustamassa HUS-yhtymää yhdessä Helsingin kaupungin sekä Itä-Uudenmaan, Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa. Uusi HUS-yhtymä perustetaan hyväksymällä tämä nyt käsittelyssä oleva perussopimus, joka onkin jo muiden perustajajäsenien toimesta hyväksytty.
Perussopimuksessa sovitaan keskeisistä periaatteista, kuten yhtymän ylimmistä päättävistä elimistä sekä talouden ja toiminnan suunnittelusta ja seurannasta. Tarkemmalla tasolla yhteistyöstä sovitaan HUS-järjestämissopimuksessa ja HUSin johtamista sekä toimintaa ohjataan hallintosäännöllä. Saanemme molemmat dokumentit eteemme arvioitaviksi ja osaltamme hyväksyttäviksi vielä hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta.
Mutta nyt olemme siis perussopimuksen äärellä ja olemme tässä tilanteessa, koska sote-uudistuksessa meille uusmaalaisille räätälöitiin toiveidemme mukaan niin sanottu Uudenmaan erillisratkaisu.
Emme halunneet muodostua yhdeksi hyvinvointialueeksi. Emmekä halunneet luopua HUSista. Saimmekin neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki hoitaa jatkossakin itse sote- ja pelastuspalvelunsa. Saimme myös pitää HUSin, mutta hyvinvointialueiden myötä 24:n jäsenkunnan HUS-kuntayhtymästä tulee viiden jäsenen HUS-yhtymä. Tehtävänämme on luoda HUS-yhtymälle nykytilanne huomioiden parhaat mahdolliset päätöksenteon ja toiminnan rakenteet.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa maaliskuun alussa, mutta tätä perussopimusta on valmisteltu jo viime syksystä lähtien väliaikaisen HUS-valmisteluryhmän toimesta. Valmistelun tueksi perustettiin myös Uudenmaan tasoinen poliittinen seurantaryhmä.
Aluevaltuustojen järjestäydyttyä poliittisen seurantaryhmän korvasi luottamushenkilötaustaisista edustajista koostuva kokoonpano. Neuvottelujen tavoitteena oli alueiden yhteisen näkemyksen muodostaminen. Tämä ehdotettu perussopimus vastaa päättyneiden poliittisten neuvottelujen lopputulosta.
Vihreä ryhmämme kannattaa neuvotteluiden tuloksena laaditun HUS-perussopimuksen hyväksymistä.
Haluamme kuitenkin nostaa keskeisiin kiistakysymyksiin omia huomioitamme.
Kysymys yhtymäkokouksesta
Kysymys siitä, onko uuden HUS-yhtymän ylin päättävä elin yhtymäkokous vai nykyisen HUS-kuntayhtymän mukainen yhtymävaltuusto, on ymmärrettävästikin herättänyt erilaisia näkökantoja.
Hesarissa otsikoitiin näyttävästi miten yhtymäkokousmallin myötä “Husin ylintä poliittista valtaa käyttää pian viisi ihmistä”. Mietin, että onpa taas tarkoitushakuinen otsikko revitty. Käytännössä joo, yhtymäkokoukseen osallistuu perustajajäseniä edustavat viisi ihmistä, mutta he jokainen edustavat oman ajattelun sijaan edustamansa tahon poliittisessa päätöksenteossa annettuja linjauksia, oman alueensa asukasmäärään suhteutetulla äänivallalla.
Pidämme yhtymäkokousmallia ihan fiksuna ratkaisuna 24 jäsenkunnan kuntayhtymästä viiden jäsenen yhtymäksi muuttuneelle HUSille. Se mahdollistaa laajan poliittisen omistajaohjauksen kun yhtymäkokouksen edustajat eivät edusta siis missään nimessä omaa ajatteluaan, vaan edustamansa tahon näkemyksiä. Yhtymäkokousmallissa kaikki viisi aluetta tulevat tekemään intensiivistä yhteistyötä ja tulevat varmasti kuulluiksi.
Kysymys yhtymähallituksesta
Toinen keskeinen kysymys on ollut yhtymähallituksen kokoonpano määrästä muodostumislogiikkaan. Tätä on arvioitu eri vaihtoehtojen valossa pitkin valmistelua myös konsulttityönä. Lopullinen esitys on nykyisen HUS-kuntayhtymän hallituksen mukainen, eli 15 jäsentä Helsingille ja hyvinvointialueille asukasmäärien suhteessa sekä 2 jäsentä yliopiston edustajille. Valmisteluryhmä koki tärkeäksi, että poliittinen ohjaus toteutuisi riittävän vahvasti yhtymähallituksen kautta.
Valmistelussa pohdittiin myös niin sanotun asiantuntijahallituksen muodostamista. Tästä luovuttiin ja hallituksen kokoonpano on siis puhtaasti poliittinen kahdella yliopiston edustajalla rikastettuna. Poliittisuuden ja asiantuntijuuden ei tarvitse olla toisensa poissulkevia. Hallituksen poliittisiksi jäseniksi valittaneen parhaat mahdolliset osaajat.
Toisin kuin tällä hetkellä, HUS- yhtymän yhtymähallituksen kokoonpanossa ei noudatettaisi kuntalain mukaista poliittista suhteellisuusperiaatetta. Käytännössä siis jokainen alue nimeää omat, jäsenensä suurimpien puolueidensa edustajista. Tämä tulee aiheuttamaan poliittista epätasapainoa hallituksen kokoonpanoon. Toisaalta käytäntö sujuvoittaa hallituksen muodostumista.
Tästä syystä me Vihreät edellytämme, että kun HUS-yhtymään perustetaan mahdollisesti muita poliittisia luottamuselimiä, kuten lautakuntia, niiden paikkojen jakamisessa otettaisiin huomioon HUS-hallituksen paikat. Käytännössä tämä tarkoittaisi kaikkien jaettavien HUSin luottamuspaikkojen laittamista niin sanotusti “samaan koriin”.
Vaikka kommentoimme nyt tässä yhteydessä vain päätöksenteon rakenteita, ei uudessa HUS-yhtymässä ole kuitenkaan kyse vain rakenteellisesta muutoksesta. Kyseessä on suurissa määrin nimenomaan toiminnallinen muutos. Talous ohjaa toimintaa ja kaavailtu raamibudjetointi on HUSissa uutta.
Miten onnistumme rakentamaan saumattoman perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon Uudellamaalla HUS-yhtymän, Helsingin kaupungin ja neljän hyvinvointialueen kesken, on tämän uudistuksen polttavin kysymys.
