Kolme viikkoa sitten ma 9.2. kaupunginhallituksessa käytettiin otto-oikeutta opetus- ja kasvatuslautakunnan tekemään päätökseen Mankalan koulun remontin aikaisista väistökuljetuksista.
Kaupunginhallituksen enemmistö oli valmis käyttämään otto-oikeutta, mutta valitettavasti niukka enemmistö päätti lopulta pysyttää voimassa lautakunnan asiassa tekemän päätöksen. Lautakunnassa, ehkä vähän yllättäen, päädyttiin rajaamaan kuljetusoikeus Mankalan koulun ja Vihtakadun koulun välillä vain 1.–2. luokkalaisille. Vihtakadulle väistävät kuitenkin lukuvuonna 26–27 myös 5.–6. -luokkalaiset sekä lukuvuonna 27–28 3. ja 6. -luokkalaiset.
Demokratiassa enemmistön mukaan mennään. Mutta demokratiassa on yhtälailla oikeus, ellei jopa velvollisuus jatkaa keskustelua, jos tehdyn päätöksen perusteet ovat heikot. Tämä on päättäjän urallani sarjassamme päätöksiä, jonka kirvely ei ole helpottanut useamman nukutun yönkään jälkeen. Siksi jatkan tästä asiasta jankkaamista.
Tämä “case Mankalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistökuljetukset” on vyyhtinä jossain määrin monimutkainen, mutta yritän tällä kirjoituksellani nyt avata mahdollisimman selkeästi omasta näkökulmastani tehdyn päätöksen keskeisiä ongelmia sekä mahdollisuuksia vielä vaikuttaa asiaan.
Pahoittelen tämän tekstin pituutta, mutta en saanut tätä tämän tiiviimmäksi. Toivottavasti kuitenkin mahdollisimman ymmärrettäväksi ja johdonmukaiseksi. Otan mielelläni vastaan mahdollisia korjaavia kommentteja. Luettelen ensin ongelmat ja mahdollisuudet, sitten avaan kokonaisuutta seikkaperäisemmin.
Tehdyn kuljetuspäätöksen ongelmat:
1. Viranhaltijat eivät ole esittäneet professorin arvioitavaksi koulun remontin lisäksi muita perusteita kuljettamiselle muille kuin 2.-luokkalaisille.
Yhdenvertaisuusnäkökulman ja suhteellisuusperiaatteiden arvioiminen jää näin väkisinkin vaillinaiseksi. Professori toteaa itsekin lausunnossaan, että “Vaihtoehtoihin 3–5 liittyy isompia oikeudellisia ongelmia erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Vaihtoehdoissa 3.–6.-luokkalaisten osalta erityisille koulukuljetusetuuksille ei ole esitetty muuta perustelua kuin Mankalan koulun peruskorjaushanke. Sitä ei nähdäkseni voida yksinään pitää lainsäädännön edellyttämänä hyväksyttävänä perusteena poiketa oppilaiden välisestä yhdenvertaisuudesta siten, että kaikilla Mankalan koulun oppilailla olisi automaattisesti oikeus erityisiin koulumatkaetuuksiin (bussiliput tai koulukyydit Mankalan koululta).”
Hyväksyttäviä perusteita koululta koululle kuljettamiselle muillekin luokka-asteille kyllä on. Syystä tai toisesta niitä ei ole haluttu professorille esittää. Avaan näitä tässä tekstissä myöhemmin.
2. Viranhaltijoiden esittämässä viidessä eri vaihtoehdossa pohditaan Vihtakadulle väistävien kuljettamista vain 1.–2. -luokkalaisten sekä 5.–6. -luokkalaisten osalta VAIKKA esimerkiksi huoltajille esitetyissä materiaaleissa kerrotaan, että syksyllä 2027 Vihtakadulle väistävät 1.–2. -luokkalaisten lisäksi myös 3. ja 6. -luokkalaiset.
Nämä syksyllä 2027 olevat kolmasluokkalaiset on kuljetettu koko edellinen lukuvuosi Mankalasta Vihtakadulle ja takaisin. Kesäloman jälkeen heidän oletetaan olevan yhtäkkiä niin paljon isompia, että itsenäinen kulkeminen 3,2 km suuntaansa onnistuu kelillä kuin kelillä.
3. Päättäjissä ja viranhaltijoissa huolta (ja minun arvioni mukaan kohtuutonta ylitulkintaa) herättänyt yhdenvertaisuuskysymys on ratkaistavissa myös kaupungin omia koulukuljetusperiaatteita täydentämällä, jos poliittista tahtoa on.
Professori Kotkas vahvisti lausunnossaan sekä henkilökohtaisesti kysyttäessä, että jos koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydessä aiotaan myöntää erityisiä, väistötilajärjestelyiden aikaisia koulumatkaetuuksia, tällöin kaupungin voimassa olevia koulukuljetusperiaatteita olisi hyvä täydentää kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden, kaupungin viranomaisten toiminnan ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi. Vähintäänkin tulisi linjata niitä yleisiä periaatteita, joiden puitteissa päätökset erityisistä koulumatkaetuuksista tulevaisuudessa tehtäisiin. Olisi myös mahdollista päättää tarkemmista, erityisiä koulumatkaetuuksia koskevista määräyksistä.
4. Virkavalmistelun aikana oli tiedusteltu Espoon, Vantaan ja Keravan toimintatapoja koulun peruskorjaushankkeen aikaisten kuljetusten järjestämisessä.
Vain Vantaalta vastattiin. Siellä kuulemma väistötilanteissa noudatetaan poikkeuksetta lautakunnan vahvistamia kuljetuskriteereitä – mitkä ne ikinä ovatkaan. Huomionarvoista kuitenkin on, että erityisesti Espoolla ja Vantaalla sisäinen joukkoliikenne on varsin kattava, toisin kuin Järvenpäässä.
5. Viranhaltijoiden mukaan Järvenpäässä ei ole pääsääntöisesti tarjottu väistön aikaisia kuljetuksia aiempien peruskorjaushankkeiden väistöjen aikana.
Haastan tätä näkemystä kun muistellaan esimerkiksi miten 2020-luvun taitteessa Oinaskadun koulun 1.–2. -luokkalaiset on kuljetettu Haarajoelle, saman koulun 3.-luokkalaiset JYKiin ja Kinnarin 1.–2. -luokkalaiset lukiolle. Tai ehkä kyse on hiusten halkomisesta, eikä koko koulun uudisrakentamista katsota peruskorjaamiseksi.
Mahdollisuudet vaikuttaa asiaan:
1. Oikaisuvaatimuksen tekeminen kaupunginhallituksen päätökseen. Kuntalain mukaan päätökseen tyytymättömällä kuntalaisella on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksessa tulee esittää mihin päätökseen haetaan muutosta, millaista muutosta haetaan ja millä perusteilla. Jostain tuntemattomasta syystä 9.2. hallituksen kokouksen pöytäkirjaan oli merkitty, ettei tähän otto-oikeuspykälään olisi muutoksenhakuoikeutta. Se oli virhe, joka on sittemmin aloitteestani korjattu. Valitusaika (14vrk) lähti rullamaan vasta ma 23.2. lähtien.
2. Järvenpään koulukuljetusperiaatteet tulevat opetus- ja kasvatuslautakunnan päätettäväksi vielä kevään aikana. Niihin olisi hyvä saada periaatekirjaus edes yleisellä tasolla, miten poikkeustilanteissa, joissa syystä tai toisesta joudutaan väistämään omasta lähikoulusta muualle, toimitaan. Kirjauksesta riippuen tätä kautta voisi vielä olla mahdollista vaikuttaa Mankalan oppilaiden väistön aikaisiin kuljettamisiin.
3. Hakea koulukuljettamiselle yksilöllistä päätöstä. Perusteita ovat koulumatkan pituuden lisäksi koulumatkan vaarallisuus sekä koulumatkan vaikeus ja rasittavuus. Koulukuljetushakemuslomakkeen mukaan vedottaessa koulumatkan vaikeuteen tai rasittavuuteen, tarvitaan lääkärin tai koulupsykologin lausunto. Jos vedotaan vaarallisuuteen, tulee esittää selvitys tien vaarallisuudesta. Huom! Koulukuljetusetu anotaan vuosittain oman koulun rehtorilta huhtikuun loppuun mennessä. Eli kipin kapin lääkäri- ja psykologiaikoja varailemaan (onnea vaan) ja/tai koulumatkan vaarallisuuden esitystä laatimaan.
4. Vaikuttaa kaupungin sisäisen liikenteen reitityksiin ja aikatauluihin niin, että kulkeminen Mankalasta Vihtakadulle sujuvoituu. Tätä kannattaa edistää, mutta nähtäväksi jää onko tämä mahdollista ja millainen kustannusvaikutus tällä olisi.
5. Tule mukaan ma 2.3. klo 7.15 yhteiselle aamukävelylle Mankalasta Vihtakadulle. Seuraamme valtuutettu Saana Korhosen esimerkkiä, ja teemme yhteisen aamukävelyn Mankalasta Vihtakadulle klo 7.15. Olemme Reetta Nickin ja Saana Korhosen kanssa kutsuneet luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä vanhempainyhdistyksen porukkaa mukaan. Aamukävelyllä tutustutaan yhdessä tulevaan koulumatkaan ja keskustellaan mahdollisuuksista vielä vaikuttaa mankalalaisten oppilaiden arjen sujumiseen väistön aikana.
Tämän tyyppisissä päätöksissä olisi kyllä enemmän kuin paikallaan valmistelijoiden sekä päättäjien tutustua päätettävän asian olosuhteisiin.
Sitten vielä taustoitusta asiaan liittyen
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus koulukuljetukseen, jos koulumatka kotoa on viisi kilometriä tai pidempi. Järvenpään omissa koulukuljetusperiaatteissa on linjattu, että esikoululaiset sekä 1. luokkalaiset, joiden koulumatka on kolme kilometriä tai pidempi, on oikeutettu perusopetuslain mukaiseen koulukuljetukseen.
Perusopetuslaki, eikä myöskään kaupungin omat koulukuljetusperiaatteet ota huomioon remontista tai muusta syystä johtuvaa väistötilannetta lähikoulusta väistökouluun. Koska omat kuljetusperiaatteemme toteavat jo, että eskarit ja ykköset on kuljetettava koulumatkan ollessa vähintään kolme kilometriä, nyt kyseessä olevasta poikkeustilanteesta johtuvaa kuljettamista pitää arvioida 2. – 6. -luokkalaisten osalta. Mankalan ja Vihtakadun koulujen välinen lyhin käveltävä matka on valmistelumateriaaleista löytyvän Google maps -kuvakaappauksen perusteella 3,2km. Kävelymatka aikuiselta kestää arviolta 45min suuntaansa.
Virkavalmisteluna oli tutkittu viittä erilaista kuljetusvaihtoehtoa, joista oli vielä pyydetty lausunto Helsingin yliopiston julkisoikeuden professorilta. Lausuntopyynnössä haluttiin selvittää eri ratkaisujen yhdenvertaisuutta kaupungin kaikkiin oppilaisiin nähden ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden huomioimista päätöksenteossa.
Professori antoi lausuntonsa pohjaten viranhaltijoiden toimittamiin kirjallisiin dokumentteihin, perusteluihin sekä puhelimitsekin annettuihin lisätietoihin. Perustuslaki ja hallintolaki mahdollistavat ihmisten tai ihmisryhmien asettamisen keskenään erilaiseen asemaan, jos tälle on olemassa perusoikeusjärjestelmän tai muun lainsäädännön kannalta asialliset ja hyväksyttävät perusteet.
Sekä professorin lausunnon, että viranhaltijoiden esityksen selkeä kompastuskivi yhdenvertaisuuden arvioinnin osalta on se, ettei muille, kuin 2. -luokkalaisille oltu viranhaltijoiden toimesta esitetty Mankalan koulun remontin lisäksi mitään muita perusteita kuljettamiselle.
Lausunnon mukaan Mankalan koulun peruskorjaushanke ei yksinään ole yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta hyväksyttävä peruste asettaa Mankalan koulun oppilaita muiden koulujen kannalta parempaan asemaan koulumatkaetuuksien osalta.
Ja tämä onkin aivan päivänselvä juttu. Siis se, että rakennus menee remonttiin, ei voi yksinään olla hyväksyttävä syy kuljettaa oppilaita väistökouluun.
Kaupungin omista kuljetusperiaatteista poikkeamiseksi viranhaltijat olivat esittäneet 2. -luokkalaisten kuljettamiselle hyväksyttäviksi perusteiksi oppilaiden nuoren iän suhteessa pidentyneeseen ja aiempaa enemmän omatoimisuutta edellyttävään koulumatkaan, sekä pedagogisen tarkoituksenmukaisuuden, koska alkuopetus opiskelee yhdysluokassa. Tämän professori oli katsonut täyttävän asiallisen ja hyväksyttävän perusteen määritelmän. Lisäksi hän vielä toteaa, että koska kuljettaminen tapahtuu Mankalan koululta, eikä yksittäisen tokaluokkalaisen kotoa, ei tämä järjestely aseta Mankalan tokaluokkalaisia niin paljon parempaan asemaan, että sitä voitaisiin pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena.
Toisin kuin opetus- ja kasvatuslautakunnalla, kaupunginhallituksella oli erinomainen mahdollisuus saada itse professori Kotkas etäyhteyksin kokoukseen vastaamaan päättäjien kysymyksiin.
Esitimme Reetta Nickin kanssa professorille useamman tarkentavan kysymyksen erityisesti liittyen yhdenvertaisuuden tulkintaan. Saimme niihin odotuksiamme vastaavat vastaukset, jotka myös kirjasimme ylös.
1. Onko kuljettamisen yhdenvertaisuus ratkaistavissa sillä, että päivitämme omat koulukuljetusperiaatteemme linjaamaan toimintatapaa koulujen remonteista aiheutuvien väistöjen ja muiden kokonaisia ryhmiä tai kouluja koskevien poikkeustilanteiden osalta?
Kotkasin mukaan kyllä periaatteessa näin on jos halutaan luoda yleisiä periaatteita, joita voidaan jatkossa soveltaa muihin tuleviin tilanteisiin. Tällöin kannattaa lisätä erityinen kohta liittyen koulujen peruskorjauksista johtuviin väistöihin, jossa kuvataan periaatteellisia ja jopa täsmällisempiä linjauksia, esim. millä perusteella ja kelle yhteiskuljetuksia voidaan toteuttaa.
2. Onko kuljettamisen yhdenvertaisuus toisaalta ratkaistavissa myös sillä, että todetaan kaikkia Mankalan koulun 3.–6. -luokkalaisia koskevat asialliset ja hyväksyttävät perusteet väistön aikaiselle kuljettamiselle
Kotkas huomautti, että hänen saamassa aineistossa erityisiä perusteita esitettiin ainoastaan pienempien koululaisten osalta. Nämä olivat tulkittavissa erityisiksi perusteiksi. Tällaisia perusteita ei esitetty 3.–6. -luokkalaisten osalta. Kyse on siitä, löydetäänkö hyväksyttäviä perusteluja erityiselle kohtelulle.
3. Voisiko 3.–6. -luokkalaisia koskevia asiallisia ja hyväksyttäviä perusteita olla esimerkiksi: koulumatkan merkittävä pidentyminen ja heikko julkisen liikenteen saavutettavuus, kulkijoiden nuori ikä, uuden ja poikkeuksellisen tilanteen tuoma rasitus sekä talviajan (marras-maaliskuu) kulkemisen erityinen haastavuus ajallisesti ja fyysisesti?
Hyväksyttäviä perusteluja voisivat olla heikko julkisen liikenteen saavutettavuus, matkan huomattava hankaloituminen sekä uuden ja poikkeuksellisen tilanteen tuoma rasitus.
Lopuksi
Miksi tästä jaksan vängätä?
Kuten jo alussa kirjoitin, huonosti perustelluista päätöksistä koen jopa velvollisuutta vängätä.
Ymmärrän, jos päättäjät ovat sitä mieltä, että isompien lapsien kuljettaminen on rahan ja resurssien tuhlausta vaikka itse olenkin eri mieltä asiasta.
Mutta en ymmärrä sitä, miten päätöstä perustellaan yhdenvertaisuudella kun on aivan selvästi osoitettavissa, että lähtökohdat professorin lausunnolle ovat olleet puutteelliset ja yhdenvertaisuusnäkökulma ei muodostu ongelmaksi kun muillekin oppilaille esitetään asialliset ja hyväksyttävät perusteet koululta koululle kuljettamiselle. Yhdenvertaista kohtelua voidaan vielä vahvistaa kirjauttamalla edes yleistasoinen periaatekirjaus koulukuljetusperiaatteisiimme väistötilanteiden osalta.
Olen myös suoraan sanottuna tässä asiassa pettynyt meidän virkavalmisteluun. Kun kerran poliittinen tahtotila on ollut selvittää mahdollisuutta kuljettaa lapset lähikoulun ja väistökoulun välillä, olisi pitänyt valmistella sellaiset vaihtoehdot steppeineen, miten se on mahdollista.
Nyt lautakunnalle esitettiin viisi erilaista vaihtoehtoa, joista kolme arvioitiin yhdenvertaisuuden näkökulmista ongelmallisiksi, mutta ei esitetty keinoja korjata ongelmia, vaikka ne ovat korjattavissa. Lautakunnan jäsenet asetettiin päätöksenteossa aika mahdottomaan paikkaan.
Esitimme Reetta Nickin kanssa Mankalan koulun 3.–6. -luokkalaisille kompromissiesityksenä koulukuljetuksia Mankalan ja Vihtakadun koulun välillä viikosta 43 alkaen aina maaliskuun loppuun saakka. Katsomme, että selvästi yli kolmen kilometrin koulumatkan talvisin jalan taapertaminen ei ole alakoululaisille kohtuullista.
Alustavan arvion mukaan kyse on koko 15 kuukauden väistön ajalta n. 105 000–120 000 eurosta, mikä on jo huomioitu valtuuston tekemässä talousarviossa.
Näkemyksemme mukaan tämä olisi kohtuullinen ratkaisu, joka kestää myös yhdenvertaisuusnäkökulman arvioinnin. Lisäksi se on selkeä ratkaisu sen sijaan, että rehtori saa käsiteltäväkseen jopa kymmeniä yksilöllisiä koulukuljetushakemuksia. Yksilöllisten koulukuljetusten järjestäminen on oma shownsa. Tuskin merkittävästi halvemmaksi tulee sisäisen julkisen uudelleenreitittäminenkään mätsäämään Mankalan koululaisten koulupäivien aikatauluihin.
Ystävällisin terveisin,
Tiia Lintula, valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen
Helsingin yliopiston julkisoikeuden professorin Toomas Kotkasin lausunto täällä: https://jarvenpaa.cloudnc.fi/download/noname/%7B0049e6c6-350e-4fcd-9c52-24ccf2552c2b%7D/75168
Opetus- ja kasvatuslautakunnan 29.1. pöytäkirjan päätöspykälä täällä: https://jarvenpaa.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Opetus_ja_kasvatuslautakunta/Kokous_2912026/Mankalan_koulun_vaistotiloihin_kulkemine(43149)
Kaupunginahallituksen 9.2. pöytäkirjan päätöspykälä täällä: https://jarvenpaa.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_922026/Ottooikeuden_kayttaminen__Mankalan_koulu(43503)
