(Julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 16.1.2021)
Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. On selvää, että meidän on vähennettävä merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä sovittaaksemme kulutuksemme maapallon kantokyvyn rajoihin. Ratkaisu on siirtyminen reiluun ja kilpailukykyiseen kiertotalouteen, joka ohjaa kestävään kulutukseen.
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja ylikulutuksen aiheuttaman luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen, kun luonnonvaroja käytetään kestävämmin ja ne pysyvät kierrossa pitempään. Kiertotaloudella on valtava taloudellinen potentiaali. Se luo uusia työpaikkoja ja tarjoaa kuluttajille kestävämpiä tuotteita.
Kiertotalouteen siirtyminen muuttaa yhteiskunnan toimintaa kestävämpään suuntaan. Tarvitsemme luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle mitattavat kansalliset tavoitteet sekä ohjauskeinot niiden saavuttamiseksi. Tässä pallo on valtiolla. Tarvitsemme myös satsauksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä monialaisen yhteistyön kehittämiseen niin yrityksissä, tutkimuslaitoksissa kuin korkeakouluissakin.
Myös kunnilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä sekä luonnonvarojen kulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämisessä. Kunnat ja kaupungit voivat kirittää alueellaan toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita kiertotalouteen sekä tehdä omat hankintansa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Monet kunnat ja kaupungit ovatkin jo tarttuneet toimeen. Esimerkiksi ruokahävikin vähentämisestä on jo monia hyviä esimerkkejä. Jätehuollon mahdollisuudet paikallisten materiaalivirtojen uudelleen hyödyntämisessä ovat valtavat. Rakentamisessa kiertotaloutta voidaan edistää muun muassa maamassoja fiksusti hyödyntämällä. Liikenteessä kaupunkipyörät ovat hyvä esimerkki liikkumispalvelusta. Hankinnoissa voidaan suosia palveluja, joissa huomioidaan koko elinkaaren kestävyys. Samalla luodaan alustoja uudenlaiselle liiketoiminnalle.
Järvenpään tavoitteena on toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttamisen osalta ollaan jo hyvässä alussa. Järvenpäässä on toteutettu energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen pilottikohteita ja energiatehokkaita ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Valtaosa syntyvästä jätteestä hyödynnetään energiana, materiaaleina, bioetanolina tai biokaasuna.
Kiertotalouden mukaisia, arkisiakaan esimerkkejä ei tarvitse keksimällä keksiä. Järvenpäässä myydään yli jäävää kouluruokaa edullisesti ja moni paikallinen ravintola on mukana hävikkiruokaa välittävässä palvelussa. Järvenpäästä löytyy kierrätyskeskus ja kirpputoritoiminta on vilkasta. Järvenpääläinen yritys on onnistunut tekemään vaatteiden ja asusteiden lainaamisesta muuallekin skaalautuvan bisneksen.
Edistetään yhdessä muutosta kohti reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta.
Tiina Elo
Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja (vihr.) Uusimaa
Tiia Lintula
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vihr.) Järvenpää
