Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, virkahenkilöt sekä muut kokousta seuraavat
Päätettävänämme on tähän astisista hyvinvointialueellamme käsitellyistä valtuuston pykälistä ehdottomasti tympein – tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma. Tuottavuudessa ja taloudellisuudessa sinänsä ei ole mitään tympeää, ne ovat erittäin tavoiteltavia asioita, jopa velvollisuuksiamme, mutta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Tympeän tästä pykälästä tekee se, että edessämme on käytännössä pakkopäätös säästöohjelmasta, jonka toteutettavuus on täysin epärealistinen ainakin kolmesta eri näkökulmasta.
Ensimmäinen näkökulma: katettavien alijäämien suuruus
Tällä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmalla tähdätään siihen, että viime vuonna syntynyt alijäämä 66,5 miljoonaa ja tänä vuonna arvioiden mukaan syntyvä alijäämä 41,5 miljoonaa, yhteensä siis 108 miljoonaa euroa, katetaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Eli noin kahden ja puolen vuoden päästä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yhtäkkiä jo ensi vuonna 2025 lakkaamme tekemästä kymmenien miljoonien alijäämää, vaan tulos kääntyykin kymmenien miljoonien ylijäämäksi. Käsi pystyyn, kuka uskoo tähän?
Alijäämän kattamiseksi tarvitaan säästötoimenpiteitä noin 63 miljoonalla. Suurimmat odotukset liittyvät erikoissairaanhoidon kehyksessä pysymiseen (en löisi vetoa tästä) sekä henkilöstöön (ei kuitenkaan onneksi lomautuksia). Näiden lisäksi myös palveluostoihin ja palveluverkkoon sekä kehittämiseen.
Toinen näkökulma: talouden tasapainon äärimmäisen tiukka aikaikkuna
Vihreä ryhmä kannattaa sote-taloudenkin tarkkaa pitoa. Uskomme siihen, että pitkäjänteisellä vaikuttavuuteen ja kestävyyteen tähtäävällä uudistamisella saamme kyllä kustannustason järkevälle uralle. Se vaatii kuitenkin enemmän aikaa kuin kaksi ja puoli vuotta. Tämä kireä aikaikkuna tulee hyvinvointialueiden rahoituslaista. Alijäämien kattamisvelvoite kahden vuoden sisällä on äärimmäisen tympeä tavoite. Kiire pakottaa tekemään lyhytnäköisiä säästöjä, joista pahimmillaan maksamme kalliisti myöhemmin. Nyt hyvinvointialueilla tarvittaisiin aikaa löytää vaikuttavimmat ratkaisut ja samalla tulisi tukea aitoa painopisteen siirtoa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Muistetaan vielä se, että taakkanamme on koronan jälkeistä hoitovelkaa kymmenien miljoonien edestä.
Valtio hallituspuolueiden johdolla on tehnyt selväksi, ettei lisärahoitusta tai lisäaikaa olet tulossa. Tässä sitä sitten ollaan.
Kolmas näkökulma: säästöjen haitallisuus asukkaiden palveluille
Koska alijäämän kattamisaika on näin tiukka, tämä säästöohjelma pitää sisällään merkittävän määrän kustannuspaikkatasoisia säästötoimia. Pitkäjänteisen kehittämisen taloudenhedelmät eivät ehdi vielä kypsyä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa todetaankin suoraan, että “toimenpiteet lisäävät alueen asukkaiden palveluvelkaa, supistavat palvelujen verkostoa ja vaikeuttavat hoidon saatavuutta sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä”. Jossain määrin lohdullista on, ettei ohjelma vaaranna Keusoten strategian ja palvelustrategian toteuttamista pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Mutta sietämätön ajatus sen sijaan on ohjelmaan kirjattu toteamus siitä, että “lyhyellä aikavälillä on riski lakisääteisten palvelujen riittämättömyydestä”.
Kuulostaa kyllä todella typerältä säästämiseltä, jopa vastuuttomalta. Miten me voimme ja miten meidän voidaan antaa tavoitella tällaista?
Muutama ajatus vielä päätöksenteon pakkoraosta
Tänään nyt tämän pykälän kanssa olemme tilanteessa, jossa emme käytännössä voi jättää hyväksymättä tätä ohjelmaa. Jotta saamme lainaa, jolla kehittää toimintaamme yhä vaikuttavampaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan, meiltä on edellytetty tämän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tekemistä. Määräaika tämän jättämiselle valtiovarainministeriölle on 11 päivän päästä. Jos nyt emme hyväksyisi tätä, tai tekisimme tähän mittavia säästöjä pienentäviä muutoksia, voisi käydä niin, että lainarahoitusta ei heruisi. Tämä pysäyttäisi mm. ICT-kehittämisen ensi vuonna eikä uusia pitkävaikutteisia sopimuksia, esimerkiksi vuokrasopimuksia ja yhteisölliseen asumiseen liittyviä, voitaisi solmia. Näillä olisi merkittävä romuttava vaikutus strategiamme sekä hyvinvointialueohjelmamme tavoitteiden toteutumiselle, eli viime kädessä alueemme asukkaiden sote-palveluille.
Valtio hallituspuolueiden johdolla on ajanut meidät nyt tähän nurkkaan. Vihreä ryhmä ei näe tässä mitään järkeä. Mutta koska säännöt on annettu ja niiden mukaan pitää pelata, ei meillä ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tämä ohjelma. Emme ole valmiita ottamaan riskiä vielä isommista ongelmista alueemme asukkaille.
Tarkempia säästötoimenpiteitä tutkimalla herää kyllä monen monta kysymystä ja huolta. Ryhmässämme tullaan kannattamaan täällä tehtäviä muutosesityksiä. Nähtäväksi myös jää, mitä toimia voidaan oikeasti toteuttaa ja mitä ei. Uskomme, että henkilöstöltä voi vieläkin löytyä käyttökelpoisia ideoita tähän.
Toivottavasti excelin lisäksi myös säästötoimenpiteet luetaan tarkasti valtiohallinnossa, jotta siellä ymmärretään millaisiin toimenpiteisiin tiukka ohjaus johtaa ja millaisia riskejä se synnyttää.
Vihreän valtuustoryhmän ehdoton ehto haettaville säästöille on, etteivät ne vaaranna lakisääteisiä palveluita eivätkä aseta ketään kohtuuttomaan tilanteeseen. Jatkovalmistelussa tulee välttää ennaltaehkäisevien palvelujen heikentämistä. Lisäksi on tärkeää huomioida nyt huhtikuun alussa voimaan tulleet sosiaalietuuksiin tehdyt merkittävät kiristykset, jotta säästöt eivät kohdistuisi samoihin ihmisryhmiin.
Tästä tympääntyneestä puheenvuorosta huolimatta Vihreä valtuustoryhmä lähettää kiitokset kaikille valmistelua tehneille virkahenkilöille sekä kanssavaltuutetuille. Tuska on meille kaikille yhteinen.
Kiitos.
