(Julkaistu K-U 28.5.2021 Vaalikynä-palstalla)
Toisinaan kuulee sanottavan, että kuntavaalit ovat henkilövaalit. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei puolueella ole niin paljon painoarvoa äänestyspäätöksessä. Kuntavaaleissa monella äänestäjällä onkin tuttuja ehdolla. Tutussa ehdokkaassa ihmisyys korostuu puoluetaustan kustannuksella. Tutulle on turvallisempi antaa äänensä kuin tuntemattomalle.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että antaessaan äänensä tutulle ehdokkaalle, tulee antaneensa äänensä myös koko ehdokkaan taustaryhmälle. Jos ryhmä kokonaisuutena heijastelee riittäviltä osin äänestäjän arvomaailmaa, ei ongelmaa. Jos kuitenkin ryhmän sisällä on merkittäviä arvoristiriitoja, voi äänestäjä tulla omalla äänestyspäätöksellä tahtomattaan tukeneeksi myös vastakkaisia arvoja edustavaa ehdokasta.
Kuntavaaleilla valitaan valtuutetut. Suhteellisesta vaalitavastamme johtuen koko ryhmän saamat äänet ratkaisevat listan ehdokkaiden kohtalon. Kun tavallista äänestäjää kiinnostaa vaalituloksessa se, miten oma ehdokas pärjää, jännittävät poliittisten ryhmien edustajat oman tuloksensa ohella yhtä palavasti sitä, miten oma porukka pärjää vaaleissa kokonaisuutena.
Vaalien jälkeen alkaa puolueiden ja muiden ehdokaslistoja jättäneiden ryhmittymien väliset luottamuspaikkaneuvottelut. Vaikutusvaltaa on jaossa kuntavaalituloksen mukaisella osuudella. Ryhmien kesken neuvotellaan ja jaetaan ainakin kymmeniä ja kymmeniä kunnallisia sekä ylikunnallisia merkittäviä luottamustehtäviä. Näihin tehtäviin ryhmät valitsevat sisäisesti omat edustajansa.
Jos siis luulit äänestäväsi kuntavaaleissa vain ehdokasta valtuustoon, asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Todellisuudessa kuntavaaleissa äänestetään oman kunnan valtuutettujen lisäksi myös paljon paljon muusta. Käytä siis äänesi harkiten.
Kuva: Ursula Arsiola
