Kato luontoo, luonto katoo

(Koluminini Keski-Uusimaa -lehdessä pe 9.7.2022)

Suomen kesä. Ai että. Ihmiset hakeutuvat mökeilleen ja retkilleen saaristoon, metsiin, maaseudun rauhaan, järvien rannoille, kansallispuistoihin ja Lapin tuntureille. Oman somefeedini täyttävät toinen toistaan upeammat kuvat kauniista kotimaastamme. Sienisaaliskuvia odotellessa.

Puhdas luonto on keskeinen osa suomalaista identiteettiä. Selkeä enemmistö meistä pitääkin luontoa tärkeänä. Luonto rauhoittaa, virkistää ja palauttaa arjen kuormituksesta. Se on myös loputon mielenkiinnon kohde, luonnon antimien aarreaitta ja monille kiinteä osa elinkeinoa. Taloutemme, hyvinvointimme ja itseasiassa koko olemassaolomme on riippuvainen monimuotoisesta luonnosta.

Yli puolet suomalaisista kokee kuitenkin huolta Suomen luonnon tilasta. Syystäkin. Luontomme monimuotoisuus on tutkitustikin uhattuna. Luonto köyhtyy nyt ennenäkemättömän nopeasti eri puolilla maailmaa. Suomessa jo joka 9. laji ja luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen.

Elintasomme nousun varjopuoli on luontomme kannalta kestämätön kulutuksen kasvu. Nykyinen meno edellyttää maailmanlaajuisesti n. 1,6 maapallollista luonnonvaroja. Suomalaisten kulutuksen osalta vastaava lukema on 3,8 maapalloa. Tätä tuntuu vaikealta uskoa kuikan huutoa laiturilla mummon vanhassa verryttelyasussa kuunnellessa. Enhän minä halua luonnolle tai maapallollemme mitään pahaa?

Suurimmat syyt suomalaisten ylikulutukseen piilevät liikenteessä sekä energian- ja ruuantuotannossa. Suoran uhan luontomme monimuotoisuudelle aiheuttavat metsä- ja maatalous, rakentaminen, saastuminen sekä ilmastonmuutos. Me suomalaiset aiheutamme toiminnallamme luontokatoa myös muualla maailmassa. Esimerkiksi kuluttamiemme maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelysalasta 40% on maamme rajojen ulkopuolella.

Valtaosa suomalaisista katsoo, että luontokadon pystäyttäminen on yhteiskuntamme tärkeimpiä tehtäviä. Tässä onnistuminen edellyttää onnistumista tinkimättömässä ja pitkäjänteisessä luontopolitiikassa, jolla vaikutetaan niin maailmalla kuin mökkilaiturillakin.

Luonnon monimuotoisuus on ympäristö-, ihmisoikeus- ja talouskysymys. Tarvitsemme globaalia yhteistyötä luontopääoman huomioivan talousjärjestelmän luomisesta erilaisiin luonnon monimuotoisuutta tukeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Täällä kotimaassa tulee viipymättä toteuttaa täsmätoimenpiteitä lainsäädännön uudistamisesta sanktioiden, kannustimien, tiedon ja taitojen jakamiseen. Tarvitsemme myös yksittäisten ihmisten luontoystävällisiä valintoja. 


Enemmistö suomalaisista onkin onneksi valmis tekoihin luonnon hyväksi ja muuttamaan jopa kulutus- ja elämäntapojaan. Tähän johtopäätökseen on helppo tulla, kun on valmis katsomaan ympärilleen ja tutkittua tietoa silmiin.

Luontokadon pysäyttäminen on keskeinen kohtalonkysymyksemme. Tilanne on onneksi vielä korjattavissa. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta on meillä kaikilla. Niin sanoo perustuslakimmekin. Aika siistiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *