Seuraavassa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen kokouksessa tullaan päättämään siitä, jääkö Keusote-nimi käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta jatkossakin, vaikka palveluiden järjestämisen ja tuottamisen vastuu siirtyy kuntayhtymältä hyvinvointialueelle.
Kannatan itse Keusote-nimen säilyttämistä ja toivon mahdollisimman monen asiasta päättävän pohtivan kantaansa huolella. Kysymys nimestä ei ole mikään pikkujuttu. Se on iso asiakas- ja työntekijäkokemuksellinen kysymys. Sen lisäksi, että Keusote on sote-palveluita tuottava kuntayhtymä, on se myös työpaikka ja alueen asukkaiden tuki ja turva.
Keusote perustettiin viisi vuotta sitten. Sen omistajakuntien Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen sekä Tuusulan alueella asuu yhteensä noin 200 000 asukasta. Tutkimuksen mukaan 97% alueen asukkaista tuntee Keusoten. Tällaisen tunnettuuden rakentaminen vie vuosia ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmiset tietävät mihin tahoon päin kääntyä sote-asioissaan. Alueen asukkaat siis löytävät osoitteeseen www.keusote.fi ja tietävät ketä tarvittaessa myös kritisoida kokemuksistaan.
Keusote perustettiin koska alueen kunnat halusivat ottaa sote-palveluidensa kohtalon vahvemmin yhteisiin käsiinsä ja strategia toimi. Ensi vuodenvaihteessa Suomessa aloittaa 21 sote- ja pelastuspalveluista vastaavaa hyvinvointialuetta, joista yksi on nykyisistä Keusoten kunnista muodostuva Keski-Uudenmaan hyvinvointialue.
Hallinnollisesti kuntayhtymänä toimiminen vei muutaman vuoden ennakoitua pidempään, kun sote-uudistuksen toteutuminen siirtyi. Keusotessa tätä ei kuitenkaan jääty ihmettelemään, vaan tilanne tarjosi mahdollisuuden edelläkävijyyteen alueellisena sote-palveluiden integraation tekijänä. Kuuden omistajakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, asiakkaat, budjetit, omaisuus, henkilöstö, sopimukset ja ICT-järjestelmät on tuotu kuluneina vuosina yhteen. Ei aina kivuttomasti, mutta jatkuvasti kehittäen.
Muutos Keusoteksi on ollut valtava ja vaatinut alueen asukkailta kykyä omaksua uutta. Silti heistä 74% luottaa Keusoteen. Henkilöstölle uudistus on ollut vieläkin mullistavampi. Määrätietoisen työn tuloksena henkilöstökin alkaa kokemaan olevansa kuntatyöntekijöiden sijaan keusotelaisia. Myös sote-piireissä laajemmin puhutaan jo totutusti Keusotesta.
Jos nimi vaihtuu, moni asia vaihtuu nettisivuosoitetta myöten. Asukkaat, työntekijät ja sidosryhmät joutuisivat opetella uuden nimen. Vasta on totuttu Keusoteen. Löytyisikö edes yhtä suuhun sopivaa nimeä?
Ajattelen, että Keusote-nimestä luopuminen olisi sulaa hulluutta. Virallinen taho ja sote-palveluiden nimi toimivat mainiosti rinnakkain: Keusote, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Tai toisinpäin.
Totutusta sote-nimestään tulevat jatkossakin pitämään kiinni mm. Siun sote Pohjois-Karjalassa, Päijät-Sote Päijät-Hämeessä sekä Oma Häme Kanta-Hämeessä. Toivottavasti näin myös meillä.
Kirjoittaja on järvenpääläinen yrittäjä, erityisope, alue- ja kaupunginvaltuutettu sekä aluehallituksen jäsen (vihr.).
