Terveiset kaupunginvaltuuston seminaarista, joka oli perinteisesti talouspainotteinen. Ensi vuoden talousarvio ja muutaman seuraavan vuoden taloussuunnitelma on kaupunginhallituksen käsittelyssä paraikaa. Saanemme kaupunginhallituksen esityksen valtuustolle jo huomenna. Nyt viime pe-la vietetyssä seminaarissa kuitenkin kuulimme seikkaperäisesti taloussuunnittelun lähtökohdat ja reunaehdot. Tarjolla on ruttoa tai koleraa.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntien rahoituspohja meni uusiksi. Tämä vuosi ollaan porskutettu aiempaa pienemmällä kuntaveroprosentilla (7,61) ja samalla menomme ovat sote-palveluista luopumisen jälkeen pienentyneet lähes puolella. Aina lokakuuhun asti kunnissa on jännityksellä odotettu, miten valtionosuudet tulevat jakaantumaan jatkossa. Nyt siihen on saatu vastaus, ja aiemmasta ennusteesta poiketen, Järvenpäälle on luvassa vuosille 24-27 reilu 5 miljoonaa kylmempää kyytiä kuin aiemmin annettiin toivoa.
Järvenpään taloustilanne on ollut haastava jo useamman valtuustokauden ajan. Taustalla painavat jo monet aiemmin päätetyt sopeutustavoitteet ja -toimet. Lisäsäästöjen hakeminen omasta toiminnasta on siis vaikeampaa ja vaikeampaa. Palvelualueilla tehdään jatkuvasti arviointia siitä, mikä henkilötyöpanos tarvitaan ja mitä ei sekä miten palveluita ja toimintaa voidaan tehostaa.
Ja onhan meillä vielä tämä maailmantilannekin riesanamme. Korko- ja hintataso on noussut ja nyt kun vielä rakentaminen sakkaa, ei maanmyyntituloihinkaan voi luottaa. Samalla palvelutarve on esimerkiksi opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella noussut. Lasten ja nuorten pahoinvointiin on pystyttävä tarttumaan.
Monissa kunnissa raavitaan parhaillaan päitä miten rahat saadaan riittämään ilman merkittäviä palveluheikennyksiä. Niin myös Järvenpäässä.
Kaupunginjohtaja esittää, että aiempien päätettyjen menosopeutusten lisäksi korottaisimme kuntaveroprosenttia 7,61 —> 7,8. Tämä nosto toisi kaupungin kassaan ensi vuonna noin 2,2 miljoonaa lisää rahaa. Tällä nostolla turvaisimme nykyisen palvelutason ja saisimme vuosi vuodelta oikaistua taloustilannettamme niin, että parhaimmillaan muutaman vuoden päästä voisimme tarkistaa veroprosenttiamme alaspäin.
Veroprosentin nostaminen on tietenkin ikävää. Jotkut myös suhtautuvat siihen periaatteellisen kielteisesti. Kuntien tulee nyt muuttaa veroprosenttinsa joka tapauksessa lähimpään kymmenykseen. Joissakin kunnissa suunnitellaan veroprosentin nostoa, joissakin jopa laskua. Erilaiset kunnat ovat eri asemassa esimerkiksi yritysten maksaman yhteisöverotuoton ja valtionosuuksienkin osalta. Järvenpää ei pääse yhteisöverotuotoillaankaan ylpeilemään. Valitettavasti.
Jos veronkorotusta ei tehdä, toimintaamme pitää sopeuttaa muille keinoin tuon 2,2 miljoonaa. Jos säästö tehtäisiin irtisanomisilla, pitäisi meidän pistää 42 kaupungin työntekijää pihalle. Investoinneista säästäminen ei ole realistinen vaihtoehto tähän hätään. Niistäkin on karsittu ja karsitaan edelleen ei-niin-akuutteja-investointeja pois.
Minne kaupungin rahat menevät? Suurelta osin opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle. Voisiko sieltä säästää? En näe mahdollisena ilman tuntuvia palvelutason heikennyksiä. Eikä kivuttomia säästöjä sieltä ole löydetty virkatyönäkään. Kaikenlisäksi me tuotamme opetus- ja kasvatuspalvelut ihan valtakunnallisestikin vertailtuna erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Ja esimerkiksi selvästi edullisemmin kuin vaikkapa naapurikuntamme.
Jään mielenkiinnolla odottamaan talousarvion poliittista käsittelyä. Huomenna kaupunginhallitus päättäneekin asiasta. Esityslista löytyy täältä: https://jarvenpaa.cloudnc.fi/…/Kaupunginhal…/Kokous_30102023
Kumman sinä valitsisit? Ruton vai koleran, jos rutto on veronkorotus ja kolera lisäsopeutus? Katso taulukko veronkorotuksen vaikutuksesta järvenpääläiseen kommenteista. Kommenteissa myös taulukko kuntaveroprosenttien nykytilanteesta Uudellamaalla.
Näillä tiedoilla, jotka itse olen saanut, valitsen ruton.
Tiia Lintula, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
