Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointialueohjelmaan

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto, to 21.9.2023, Hyvinkää

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut, virkahenkilöt sekä muut kokousta seuraavat.

Sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalvelut ovat voittopuolisesti lakisääteisiä palveluita. Emme voi lakata tarjoamasta lakisääteisiä palveluita, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten ja missä niitä tarjoamme.

Nyt päätettävänä oleva hyvinvointialueohjelma ottaa kantaa strategisella tasolla siihen, miten tarjoamme palveluita annetuissa talouden raameissa sekä muut toimintaympäristöä haastavat tekijät huomioiden. Myöhemmin tänä syksynä päätöksentekoon tuleva palveluiden verkostosuunnitelma ottaa puolestaan kantaa palveluiden sijaintiin.

Sote-palveluiden vaikuttava ja kustannustehokas tuottaminen ovat kansakuntamme kohtalonkysymys. Vaikka sote-säästöjä nyt etsitään, meillä ei kertakaikkiaan ole varaa olla hoitamatta lapsiamme ja nuoriamme samalla kun velvollisuutemme on tarjota arvokas vanhuus ikäihmisille

Velvollisuutemme on tehdä osamme täällä hyvinvointialueella palveluita kehittämällä. Kunnilla on tärkeä ennaltaehkäisyn tehtävä. Tarvitsemme kuitenkin kipeästi myös valtion tason toimia lainsäädännön viilaamisesta rahoituksen riittävyyden uudelleenarviointiin.

Meidän on uudistuttava, priorisoitava ja onnistuttava.

Päätettävänämme on nyt 84 sivua tymäkkää asiaa siitä, millä keinoin Keski-Uudenmaan hyvinvointialue turvaa jatkossa alueemme asukkaille sellaiset palvelut, jotka ovat kustannustehokkaat, tarpeenmukaiset sekä mahdollisimman vaikuttavat, eli toimivat.

Tässä tavoitteessa onnistumista meitä haastavat erityisesti seuraavat neljä toimintaympäristöön liittyvää asiaa:

Rahoitus – Valtion rahoitusratkaisu edellyttää merkittävää toiminnan sopeuttamista, jotta syntyvä alijäämä saadaan katettua lain vaatimassa aikarajassa. Hyvinvointialueohjelmassa toteamme alijäämän kattamisvelvoitteen olevan 80 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vihreä valtuustoryhmä pitää tätä sopeutustavoitetta epärealistisena annetussa aikaikkunassa. Hyvinvointialueiden yhteistä vaikuttamistyötä valtion suuntaan tulee jatkaakin sinnikkäästi, jotta erityisesti sote-palveluiden rahoitus saadaan sellaiselle tasolle, etteivät lakisääteiset palvelut vaarannu ja kehittämistyötä voidaan tehdä.

Henkilöstö – Henkilöstön saatavuus haastaa jo lakisääteisten palveluiden järjestämistä. Toisaalta Keusotessa on tehty määrätietoista ja tuloksekasta työtä henkilöstön houkuttelun sekä pysyvyyden eteen. Olemme tällä hetkellä valtakunnallinen palkkajohtaja ja henkilöstöetujammekin on ilo esitellä. Vielä kun varmistamme hyvän johtamisen, sekä mahdollisuuden vaikuttaa omiin työoloihin, ihan joka yksikössä, olemme varmasti vahvoilla henkilöstön veto- ja pitovoiman suhteen. Tavoitteenamme on olla työpaikka, josta on helppo puhua hyvää. Ja olemmekin sitä monin paikoin jo.

Uudenmaan erillisratkaisu – Eli toisin sanoen HUS. Meillä on vielä paljon kehitettävää siinä, miten mm. erikoissairaanhoidon palvelut järjestävää HUSia ohjataan yhdessä muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Erikoissairaanhoidon kulut ovat huomattava osa alueemme budjetista. Kustannuskehityksen hillitseminen ja peruspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon integraation parantaminen edellyttää kaikilta osapuolilta tarkkaa yhteistä tavoitteenasetantaa sekä selkeää ja vaikuttavaa ohjausta.

Palvelutarpeen kasvu – Väestömme ikääntyy, itseasiassa 30-luvulle tultaessa jo toiseksi vauhdikkaimmin kaikista hyvinvointialueista, mikä aiheuttaa vuoren varmasti palvelutarpeen kasvua. Tarvitsemme viisautta uudistaa ikääntyneiden palveluiden rakennetta tuottavampaan suuntaan. Hyvästä hoivasta tinkimättä.

Näiden neljän haasteen lisäksi Hyvinvointialueohjelmassa kuvataan ihailtavan avoimesti myös nykyisessä toiminnassa tunnistettuja tuottavuushaasteita. Miten tuotamme olemassaolevat palvelut yhä sujuvammin, vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin? Näiden tunnistettujen tuottavuushaasteiden pohjalta kiteytettiin hyvinvointialueohjelman päälinjaukset.

Hyvinvointialueohjelma lähtee siitä, että onnistumme kun pystymme vaikuttamaan palveluiden kysyntään ja tuotantorakenteeseen luomaan yhä mukavampaa työilmapiiriä ja rakentamaan yhä parempia työolosuhteita sekä järjestämään palveluiden asiakasvirtoja ja palvelukokonaisuuksia mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.

Vihreä valtuustoryhmä pitää päälinjauksia onnistuneina, tavoiteltavina sekä analyyttisesti arvioituina. Päälinjausten mukaiset tarkemmat toimenpiteet tuottavat hyvinvointiohjelmassa esitettyjen arvioiden mukaan kehittämisen kautta syntyvää kustannushyötyä n. 60 miljoonaa sekä suorien säästöjen kautta n. 20 miljoonaa euroa.

Keinovalikoimassa on monenmoista digipalvelujen vahvistamisesta asiakasohjauksen kehittämiseen sekä vahvasta panostuksesta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Aiomme mm. tuottaa jatkossa enemmän itse lastensuojelun sekä ikääntyneiden ja vammaisten palveluita ja vähentää vuokratyövoimaa sekä sairaspoissaoloja. Tähtäämme myös ikääntyneiden palveluiden kustannusrakenteen keventämiseen, mikä on tavoiteltavaa, mutta vain jos palvelutarve aidosti mahdollistaa sen.

Tavoitteissa onnistumista meitä tukevat kuntayhtymätaustamme, jonka ansiosta käytössämme on jo pääosin toimivat rakenteet sekä toimintamallit, joiden turvin toiminnan optimointi on mahdollista. Meillä on myös vakiintuneet kehittämisen rakenteet ja tiedolla johtamista parannetaan määrätietoisesti. Nämä ovat edellytykset aidosti vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämäiselle.

Alueemme asukkaat ovat myös ottaneet digi- ja etäpalvelut hyvin haltuun ja niiden käyttö onkin noussut terveyspalveluissa pääpalvelumuodoksi. Tältä pohjalta on hyvä kehittää digipalveluvalikoimaa entisestään.

Etunamme on myös se tosiasia, että olemme kooltamme kompakti hyvinvointialue ja alueemme asukkaat ovat terveempiä kuin keskimäärin.

Kokonaisuutena Hyvinvointialueohjelma on mielenkiintoista ja toiveikasta luettavaa. Tätä kokonaisuutta ovat koostaneet useat organisaatiomme viisaat virkahenkilöt. Vihreä valtuustoryhmä kiittää teitä kaikkia hyvästä työstä ja on sitoutunut edistämään ohjelman linjauksia sekä tavoitteita.

Mutta.

On meillä parannusehdotuksiakin.

Vaikka olemme itse hyvinvointialueohjelman sisältöön tyytyväisiä, olemme pettyneitä ohjelman valmistelun prosessiin. Demokratiassa prosessilla on merkitystä.

Harmittelemme sitä, että vaikka tämän ohjelman valmistelu aloitettiin lähes vuosi sitten marraskuussa, ei asiallista asukkaiden ja sidosryhmien kuulemiskierrosta saatu aikaiseksi. Kuulemiskierros järjestettiin kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin kesken lomakauden. Tämä hankaloitti monien lausunnon antamista.

Ihmettelemme sitä, että hyvinvointialueohjelman valmistelu on ollut poukkoilevaa. Homma laitettiin virallisesti tulille maaliskuun alussa aluehallituksen päätöksellä. Alkuperäinen tavoite oli saada tämä päätöksentekoon jo kesäkuussa. Poliittiset ryhmät ymmärsivät aikataulun mahdottomuuden ja edellyttivät päätöksen siirtämistä myöhempään ajankohtaan, jotta edes jonkinlainen kuuleminen saadaan tehtyä.

On ollut välillä sellainen huoli siitä, että onko valmistelusta vastaavalla tarkka käsitys siitä, mitä olemme tekemässä ja mistä päätämme, milläkin tasolla missäkin. Esimerkiksi kesän jälkeen olimme siinä käsityksessä, että päätämme palveluverkkosuunnitelmasta tässä kokouksessa. Nyt se on siirtynyt myöhempään syksyyn.

Jatkossa Vihreä valtuustoryhmä odottaa selkeyttä ja linjakkuutta kaikessa valtuuston päätöksentekoon tulevassa valmistelussa.

Selkeyteen ja linjakkuuteen liityvätkin sitten seuraavat muutosesityksemme. Esitämme tässä kohtaa yhden muutosesityksen itse hyvinvointialueohjelmadokumenttiin, sekä neljä muutosesitystä tämän pykälän päätöskohtiin.

Nyt ehdotetut päätösesitykset ovat Vihreän valtuustoryhmän makuun turhan tulkinnanvaraisia. Näin ei voi olla. Valtuuston päätökset tulee kirjata niin, että kuka tahansa ne luettuaan ymmärtää, mitä olemme päättäneet.

Muutosesitys päätöskohtaan 2 Hyväksyä talouden sopeuttamisen päätoimenpiteet: Talouden sopeuttaminen toteutetaan ensisijaisesti toimintatapoja kehittämällä (n. 60 miljoonaa). Talouden sopeuttamiseksi tehdään myös konkreettisia säästötoimenpiteitä (n. 20,1 miljoonaa).

Perustelut: Tässä päätöskohdassa on avointa ja asiallista todeta sekä nämä päätoimenpiteet, että niihin sisältyvät talouden sopeutusodotukset euromääräisinä, mitkä on esitelty hyvinvointialueohjelmadokumentin s. 40.

Muutosesitys päätöskohtaan 3

Että päälinjauksia ja talouden sopeuttamisen päätoimenpiteitä tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua.

Perustelu: Muutetaan ilmaus “periaatteita” muotoon talouden sopeuttamisen toimenpiteitä.

Muutosesitys päätöskohtaan 5

Päättää, että ohjelmaa tarkennetaan vuosittain.

Perustelu: Päätösesityksessä oleva termi “rullaava” on aivan liian tulkinnanvarainen.

Muutosesitys päätöskohtaan 6.

Toteaa alijäämän kattamistavoitteeksi 80 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kattamistavoite tarkistetaan vuosittain osana talousarvioprosessia.

Perustelu: Päätöksestä on syytä näkyä mitä vuotta alijäämän kattamistavoite koskee.

Ja lopuksi vielä yksi pieni muutosesitys itse hyvinvointialueohjelmadokumenttiin, mitä en arvannut joutuvani vielä täällä valtuustossa tekemään:

Muutosesitys s. 16 kuva 9 “Hyvinvointialueohjelman rakenne sekä siihen liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat”:

Korjataan teksti HVA ohjelman ydinkärjet muotoon HVA-ohjelman päälinjaukset.

Perustelu: Ydinkärjet on muutettu päälinjauksiksi. Tämä pitää korjata myös tähän kuvaan.

Edellä esitetyillä muutoksilla Vihreä valtuustoryhmä on valmis hyväksymään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialueohjelman vuosille 2024-2025.

Kiitos.

Tiia Lintula, Vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Keski-Uudenmaan hyvinvointilalueen aluevaltuuston kokouksessa 21.9.2023

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *